Crystal Fair (4-6.7.2014)

Tiedän että blogaan tästä todellakin kuukausia myöhässä, mutta pakkohan sitä on vähintään omassa blogissa mainita kuinka tuli käytyä yhdessä kesän suurimmista tapahtumista, Crystal Fairissä. Kyseessä oli Suomen mittakaavassa tähän mennessä suurin MLP:FiM -aiheinen coni-tapahtuma ja mainittakoot että tapahtuma oli kansainvälinen eli ohjelmat (paneelit yms.) pidettiin englanniksi ja tapahtumaan oli saatu kunniavieraiksi Daniel Ingram, Tabitha St. Germain ja Anneli Heed.

Tapahtuma oli kolmipäiväinen + lauantai-ilta Nosturissa ja sisälsi tosi monipuolisesti kaikenlaista ohjelmaa Finlandia-talossa. Niin juuri, Finlandia-talossa! Tässä oli itselleni samalla tilaisuus käydä yhdessä Suomen arkkitehtuurin taidonnäytteistä, vieläpä Alvar Aallon suunnittelemassa, samalla kun osallistuin Suomen suurimpaan ponitapahtumaan. Niin sanotusti kaksi kärpästä yhdellä iskulla.

Paneeleiden ja muun ohjelman lisäksi paikalla oli myös runsain mitoin myyntipöytiä, jotka lähes notkuivat tavaroiden painosta. Siis vertauskuvallisesti. Pinssit, paidat tai muut kevyemmät tuotteet eivät yleensä paljoa paina, edes suuremmassa määrin. Itselleni mukaan tarttui "muutamien" pinssien lisäksi nämä kaksi:

Tuollainen kaulaan ripustettava juttu ja lisäksi muki. Kaksi oikeanpuoleista kuvaa ovat samasta mukista.

Yllä olevien lisäksi muita mukaan tarttuneita muistoja tapahtumasta olivat nämä:

Vasemmalla tapahtuman ohjelma. Kolmessa muussa kunniavieraiden nimikirjoitukset.

Nimikirjoituksia joutui jonottamaan aika pitkälti, osa oli hakenut omansa lauantaina, mutta ne keneltä jäi ne silloin väliin pääsivät "etuilemaan" sunnuntaina jonottaneita ja silloinkin sunnuntain normaali jono oli kasvanut aika pitkäksi. Itse olin sunnuntaina saapunut noin tuntia etukäteen jonottamaan nimmareita ja jonossa oli jo silloin noin 10-15 henkilöä. Minuuttien kuluessa jono kasvoi kasvamistaan ja sitä katsellessa kävi selväksi ettei nimmarien jakamiselle varattu aika suinkaan riittäisi kaikille halukkaille.

Sen jälkeen kun nimmarien jako alkoi niin lauantaina jonottaneet pääsivät siis sunnuntain jonon edelle, mutta kärsivällisyys kyllä palkittiin kun oma vuoro koitti. On kyllä ainutlaatuinen tilaisuus päästä ihan kasvotusten tapaamaan sarjassa vaikuttaneita henkilöitä ja etenkin Danielin ja Tabithan tapaaminen oli aivan erityistä. Tästä olen kovin kiitollinen Crystal Fairille että sen järjestäjille, kun vastaavanlaista olisi ennen ehkä voinut kokea lähinnä vain BronyConin kaltaisissa suurissa ponitapahtumissa ja kun tilaisuus tuli Suomeen asti, niin eihän sitä voinut päästää käsistä.

Ohjelmasta itsessään voisi sanoa että kaikkien paneelien ja muun ohjelman seuraaminen oli sekin ikimuistoinen kokemus ja vaikka en tapahtuman laajuudesta ja kansainvälisyydestä huolimatta kovin paljoa jutellutkaan tapahtumaan saapuneiden kanssa, niin muutaman aiemmin tuntemattoman henkilön kanssa ehdin kyllä vaihtaa sanan tai parikin. Hienoa tapahtumassa oli sekin, että se teki poni-ilmiötä tunnettummaksi Suomessa myös niiden parissa, jotka olivat tutustuneet itse sarjaan vasta vastikään.

Kolmeen päivään mahtui sen verran ohjelmaa, että tyydyn tässä vain jälkifiilistelyihin ja kertaamaan joitain kohokohtia. Pidempään muisteluun tapahtuman eri vaiheista en useita kuukausia tapahtuman jälkeen kuitenkaan viitsi ryhtyä. Tapahtuman ulkopuolisen erityiskiitoksen voisin kuitenkin antaa pikkusiskolleni, joka ystävällisesti suostui majoittamaan minut pääkaupunkiseudulla, melko lyhyen junamatkan päähän tapahtumasta.