Lähiaikoina katsotusta animesta..

Naruto Shippuuden & One Piece

Nykyisin kumpikin näistä tuntuu etenevän melkoisen hitaasti. Narutossa tuntuu toisinaan menevän noin 1/3 - 1/2 tai enemmänkin joihinkin takaumiin jaksoa kohti, jotka voisivat varmasti ajaa asiansa aivan mainiosti lyhyempinäkin. Lisäksi sarjan alkutunnari, OP, on välillä melkein puolessa välissä jaksoa (esim. edellisen jakson aikana se löytyi kohdasta 8:50), jossa puolestaan ei ole mitään järkeä. Siinä vaiheessa jaksoa se on pikemminkin keskeytys jakson katsomiselle ja sitä on ehtinyt jo unohtaa että sellainen olisi tarkoitus edes olla jakson aikana.. Ymmärtäisin, jos kyseessä olisi vain jokin noin puolen minuutin pikaintro jostakin, mutta melkein yhdeksän minuuttia itse jaksoa ja sitten vasta alkaa sarjan tunnari? Mielestäni siinä on jotakin pahasti pielessä.

Itse jaksoista puolestaan voisin sanoa, että vaikka tapahtumat ovatkin enimmäkseen ihan mielenkiintoisia ja jokseenkin tapahtumarikkaita (ellei pitkitettyjä takaumia oteta huomioon) niin siinä on kummiskin jotain väärää kun sarjan nimikkohahmo, siis Naruto, juoksentelee pitkin poikin (tämän tietää siitä kun vähintään joka toisessa jaksossa näemme hänet juoksemassa noin kymmenestä sekunnista johonkin puoleen minuuttiin) ja varsinaisesti osallistuu itse jakson tapahtumiin ehkäpä kerran kahdeksassa jaksossa. Miksi näyttää jotakin hahmoa, joka ei varsinisesti tee mitään jatkuvan juoksemisen lisäksi kun on varmasti kymmeniä muitakin hahmoja, jotka eivät tee mitään, mutta eivät silti saa edes sen vertaa ruutuaikaa?

En väitä etteikö ole ihan kivakin nähdä hahmoja, jotka ansaitsevat ruutuaikaa (siis, hahmot joihin jaksot ovat viime aikoina keskittyneet), mutta toisaalta olisi kiva nähdä Naruton tekevän muutakin kuin vain juoksevan. En yhtään ihmettele vaikka menisi vielä seuraavat 20 tai 40 jaksoa ennen kuin Naruto pääsee viimeinkin "määränpäähänsä" ja lopettaa maratoninsa. Tähän kun lisää vielä nuo ylipitkät takaumat ja jaksojen verkkaisuuden niin ei ole ihmekään että tapahtumat tuntuvat menevän hitaasti.

Ja tiedän kyllä että anime saavuttaa mangaa ja niin edelleen, mutta ei senkään pitäisi olla varsinainen syy. Ja tiedän että se aiheuttaa fillereitä, mutta saisivat mieluummin tehdä sitten fillereistä ainakin laadukkaita, kun jaksoja nekin ovat. Joitakin jaksoja sitten oli jokin filleritarina, joka kesti joitakin jaksoja, ja vaikka itse filleri olisi voinutkin olla hyvä, niin minulta meni täysin ohi se mihin tilanteeseen (ajankohtaan aikajanalle jne.) sen olisi voinut sijoittaa. Lisäksi siinä ei tuntunut olevan kunnolla pohjustusta sille, miksi yhtäkkiä hahmot pomppasivat edelliseen jaksoon nähden toiseen paikkaan ja aikaan. Tuliko jonkinlainen ulottuvuusrepeämä, vai? Lisäksi itse filleritarinassa tuntui olevan jotain pieniä epäjohdonmukaisuuksia, mutta niitä en ala sen tarkemmin tässä pohtimaan. Kunhan vain totean että homman olisi paremminkin voinut hoitaa.

Naruton jaksoista löytyy siis mielestäni parantamisen varaa, mutta vaikka tapahtumat sujuvatkin hitaasti, niin toivo Naruton maratonista pilkottaa jossain horisontissa.

---

One Piecessä puolestaan on hieman samankaltaisia ongelmia sekä jaksojen pitkittymisissä että sarjan tunnarissa. Tai sanotaan näin että jaksojen ajankäytön osalta. Ensiksi on useamman minuutin tunnari, sitten kerrotaan jotain yleistä tarinaa One Piecestä ja sitten käsitellään viime jaksoja koskevia tapahtumia ennen kuin jakson nimi julkaistaan. Aikaa kuluu yhteensä (hieman jaksosta riippuen) varmaankin jostain noin neljästä minuutista reiluun kuuteen tai vajaaseen seitsemään minuuttiin. Eli lähemmäs noin viidesosan tai lähemmäs kolmasosan verran jaksosta, jos lopputunnaria ei oteta huomioon. Ja mitä jäljellä oleviin minuutteihin mahtuu? No, onneksi takaumia on Narutoon nähden vähemmän, mutta melkoista etanajuoksua One Piecekin tuntuu olevan.

Osittain se johtuu jossain määrin One Piecelle ominaisesta tyylistä esittää toisinaan joitain tilanteita ja asioita, joten siinä mielessä se ei aina ole huono asia. Mutta kummiskin se tuntuu kummalliselta että yhdellä saarella voi aikaa kulua helposti useamman kymmenen jakson verran ilman että mitään kovin oleellista ehtii tapahtumaan. Ja tätä ei kannata käsittää väärin, tiedän että One Piecessä on ollut muutamia pitkiäkin tarinoita, joihin on mennyt helpostikin yli 30, useimmin kyllä alle 70, jaksoa ennen kuin matkaa ollaan päästy jatkaamaan seuraavaan paikkaan ja kai se on sallittua tälläisille useita (kymmeniä) vuosia kestäville sarjoille. Mutta alkaahan se toisinaan hieman pitkästyttämään kun jaksoa kohti yleensä näkee korkeintaan ehkäpä yhden uuden tai yllättävän tärkeän tilanteen, tapahtuman, henkilön, juonipaljastuksen tai muuta tuollaista. En tarkoita asioita, jotka katsoja on osannut arvata jo reilut viisi jaksoa etukäteen..
Mutta puutteistaan huolimatta sarjaa tulee silti seurattua enkä minä sitä kummiskaan huonona pidä, ärsyttävää on lähinnä tuo alkutunnarin (+ kertaukset yms.) pituus, joka vie itse jaksoilta turhankin paljon aikaa.

Tuossa nyt jotain mainintaa mitä tulee noista kahdesta sarjasta tällä hetkellä mieleen.

---

Muun animen osalta voisin mainita että on tullut katsottua mm. sellaisia kuin Shuffle!, Working!! (sekä tuon toka kausi, Working'!!), Yumeiro Pâtissière, Love Get Chu, Cyborg 009, Bokusatsu Tenshi Dokuro-chan, Shin Shirayuki-hime Densetsu Pretear ja Full Metal Panic! sekä joitain muita, jotka jääkööt nyt nimeltä mainitsematta.

Osasta näistä en ole katsonut läheskään kaikkia jaksoja, mutta muutamasta joko kaikki tai suurimman osan. Osa on ollut parempia ja osa aika keskivertoja, näistä mainituista yksi mieluisimpia oli Working!! sarja, Yumeiro (siis sen eka kausi, vaikka tokankin katsoin) suht keskiverto mutta parempi kuin olisin aluksi olettanut mutta enimmäkseen nautin tämän katsomisesta. Shuffle!, Pretear sekä Cyborg 009 tuntuvat aika perussarjoilta, joihin mahtuu paljon ennalta arvattavaa ja tuskin mitään suuria yllätyksiä kummiskaan ilmenee.

Shufflen hahmot ovat ihan mielenkiintoisia, mutta juoni on ehkä turhankin läpinäkyvä. Pretearissa alkuasetelmassa olisi potentiaalia, mutta aika pian osa sarjan vitseistä käy vanhaksi ja jakson tapahtumatkin käyvät aika ennalta arvattaviksi. Cyborgissa puolestaan hahmot eivät ole kaikkein kiinnostavimmista päästä, joten toivon että juonesta saa enemmän irti, etenkin sarjan loppua kohti mennessä.

LGC erottuu joukosta positiivisesti edukseen sekä ideallaan että joillakin hahmoistaan, mutta toisinaan tuntuu että sarjasta olisi voitu ottaa enemmänkin irti. FMP! vaikuttaa ihan mielenkiintoiselta tähän mennessä katsotun perusteella ja tulevat jaksot näyttävät pääseekö se samalle linjalle Working!! sarjan kanssa (jolle olen antanut arvosanaksi 8/10, vaikka edelleen epäilyttää olisiko sittenkin pitänyt antaa sille 9/10).

Dokuro puolestaan on semmoinen nelijaksoinen OVA, josta tuli katsottua eka osa ja odotukset eivät ole kovinkaan korkealla jatkon osalta. Paria mielenkiintoisempaa yksityiskohtaa huomioimatta en suuremmin nauttinut jaksosta. Sarjan huumori ei ole ehkäpä kaikkein mieluisinta, muutamat hahmot voisivat olla ehkäpä pikku hiukkasen erilaisempia.. ja sellaista. Sanotaanko näin että jos jaksosta olisi muuttanut parikin asiaa, ihan suht oleellistakin jopa, niin olisin voinut antaa kaiketi seiskan suuntaista arvosanaa (asteikolla yhdestä kymppiin) ihan sen vuoksi että kyseisen OVA:n perusrakenne ei suinkaan ole huonoin mahdollinen ja voisi kokonaisuutena jopa toimiakin ilman tiettyjä elementtejä..

Korkeimman uudelleenkatsomisarvon ("rewatch value") näistä voisin antaa Working!!, sekä sen toiselle kaudelle, -sarjalle. FMP:ssä olen vielä sen verran alussa että en osaa sanoa sen osalta, mutta en pitäisi mahdottomana. Working!! jälkeen seuraavaksi korkeimman RV:n (edelleen rewatch value) voisin antaa kaiketi Yumeirolle ja Love Get Chulle. Shuffle! saattaisi ehkä olla seuraavana niiden jälkeen tuolla listalla, mutta hankalaa olla täysin varma.. kuten sanoin, sen vahvuutena tuntuu olevan osa hahmoista. Ei ole koskaan haitaksi painaa tarkemmin mieleen erilaisia animehahmoja, vaikka osa muistuttaisikin joiltain piirteiltään joitain muita hahmoja.. mutta ainahan sitä sellaista kummiskin esiintyy. Luulen että Cyborg 009 ja Preteariin riittää kertakatselu ilman sen suurempia uusintoja.

---

---

Siinäpä tämän kertaista blogaustani. Tekstiä tuli enemmän kuin olin olettanut, mutta silti vähemmän kuin mitä näin pitkä aikaväli (edelliseen blogaukseeni nähden) olisi ansainnut. Blogaaja kiittää ja kumartaa.

Blogin suositellusta resoluutiosta

En ole varma kuinka moni vuonna 2013 enään käyttää 800x600 tai alempia resoluutioita, mutta sellaiset ovat hieman liian pieniä Fluffy Heart -blogille. 1024x768 puolestaan alkaa olla jo hieman siedettävämpi, mutta leveydessä olisi hieman parantamisen varaa. 1280x720 on leveytensä puolesta sopiva, mutta ei olisi suinkaan haitaksi, jos sisältöä mahtuisi enemmän ruudulle yhdellä kertaa. Aika varmasti monella on jo tätä nykyä vähintään 1920x1080 resoluutioiden näytöt käytössä, mutta itselläni on esimerkiksi 1600x900 resoluution näyttö ja sillä näkyy aika hyvin tämä blogi sekä korkeus- että leveyssuunnassa.

Vaikka 1280x720 riittääkin niin miniminä voisin kuitenkin pitää tuota mainittua 1024x768 resoluutiota. Sitä alemmat ovat jo hieman ahdasta katsottavaa. Suositeltuna voisi siis pitää 1280x720 ja sitä korkeammat aina 1920x1080 asti, koska sen jälkeen taustakuva puolestaan alkaa jo helposti repeilemään. Leveyssuunnassa repeily ei vielä näytä täysin järkyttävältä, koska kuva on keskitetty leveyssuunnassa, mutta korkeussuunnassa se voi alkaa jo häiritsemään kuvan jäädessä sivun ylälaitaan.

Esimerkit blogista eri resoluutioilla: 

800x600

1024x768

1280x720

1600x900

Kuvat saa isommaksi klikkaamalla. Kuten kuvista tosiaan huomaa niin 800x600 on leveydeltään aivan liian kapea eikä korkeudessakaan ole kehumista. 1024x768 on leveydeltään lähes tai melkein riittävä vaikka parempikin voisi olla, mutta korkeus alkaa olla jo kelvollinen. 1280x720 on leveydeltään erinomainen (sen huomaa sivuille jäävistä palkeista, jotka värisävyltään eroavat blogin keskiosasta), mutta edelliseen verrattuna kapeampi korkeus vie hieman tilaa sisällön osalta. Vaikka esimerkkiä ei olekaan, niin 1280x800 (16:10 kuvasuhde) voisi olla aika hyvä suositeltu tarkkuus blogille, koska leveys on erinomainen ja korkeus on enemmän kuin mitä 1024x768 antaa. Sitä suurempi on vain plussaa.

Tässä vielä 640x480. Toivottavasti kukaan ei tälläistä enään käytä.

Tuossa hädin tuskin näkyy otsikkokuvakaan kokonaan eikä ihmekään kun 640 leveys on puolet suositellusta 1280 leveydestä. Tälläisellä resoluutiolla blogin lukeminen olisi aika turhauttavaa puuhaa.



Entäpä sitten mobiililaitteet?
Mobiililaitteilla harvemmin sattuu olemaan pikseleitä tuhlattavaksi, mutta siitä huolimatta Googlen blogipalvelu pitäisi näkyä aika hyvin, jos blogia katsellaan mobiilinäkymässä perusnäkymän sijaan.