keskiviikko 25. lokakuuta 2017

Rabi-Ribi - Kanisaaren puputytön seikkailut keijun matkassa

Johdanto

Edellisestä kirjoituksesta blogiin on vierähtänyt jo tovi jos toinenkin ja sain loistavan ajatuksen kirjoittaa Rabi-Ribi -nimisestä pelistä, josta on tullut yksi suurimmista suosikeistani vuoden 2017 aikana.

Rabi-Ribi on saatavilla Steamin kautta ja tätä kirjoittaessa 98% kaikista 3855 arvostelusta on positiivisia (omani mukaanlukien). Peli julkaistiin jo vuonna tammikuussa 2016, mutta päädyin pelaamaan sitä vasta vuoden 2017 kesän alussa.



Mistäkö pelissä on kysymys?
Pelin kauppasivun kuvaus tiivistää idean aika hyvin:
"Dodge bullets, missiles and lasers in battle as you wrap your head around that bunny girl costume! Combo away with your mighty Piko Hammer or spam various spells from afar with your fiery fairy friend. Explore and explode through Rabi-Rabi Island as you collect power-ups and uncover secrets..."

Nyt kun idea on selvillä niin voisin kertoa hiukan lisää taustoista ennen kuin siirryn siihen miksi juuri tästä pelistä kirjoittaminen on mielestäni vaivan arvoista.

Lähtökohta

Minulla on jonkinlaisia muistikuvia siitä, että olisin nähnyt pelistä videoita YouTubessa jo vuoden 2016 aikana ja se näytti kieltämättä mielenkiintoiselta, jopa värikkäältä ja olin kyllä utelias, mutta toisaalta en halunnut spoilata itseäni liikaa, joten en nähnyt pelistä muutamia minuutteja pidemmälle. Aikaa kului ja satuin huomaamaan pelin Steamissa ja satuin näkemään sen saaneet valtavan positiiviset arvostelut ("Overwhelmingly Positive") ja päädyin tutkimaan kauppasivua, tutkimaan kuvakaappauksia ja lukemaan muiden kirjoittamia arvosteluja siitä. Pienen harkinnan jälkeen lisäsin pelin ostoskoriin Steamin kesäalesta. Suurimpana huolenaiheena muistaakseni oli se, että oliko peli ytimiään myöten arvosteluinsa veroinen vai olivatko syyt pikemminkin pelkkää pintaa. Se, että peli näyttää värikkäältä, hyvältä ja miellyttävältä (joskin kullakin makunsa) ei takaa että peli olisi muilta osin yhtä hyvä. Monia voisi pelin värikäs ulkoasu pikemminkin karkoittaa kuin houkutella, mutta itselläni se tosiaan toimi juuri yhtenä houkuttimista ja erityisesti siksi olin huolissani olisiko sitä lisäksi mukavaa pelata vai ei. Ilokseni huolenaiheeni ovat osoittautuneet turhiksi ja olen nauttinut pelistä todella paljon.

Audiovisuaalisuus

Olisi väärin sanoa että pelin audiovisuaalinen ilme ei olisi samalla viivalla esimerkiksi Ori and the Blind Forest -pelin kanssa, koska kumpikin edustaa omalta osaltaan täysin erilaista näkökulmaa sekä grafiikan että ääniraidan osalta. Siinä missä Ori and the Blind Forest onnistui luomaan upean näköisen metsän eri ympäristöineen uskomattoman upealla grafiikallaan, mukaan lukien taustan ja etualan yhteensointu, ja puhaltamaan elämän metsään kauniilla musiikillaan, niin Rabi-Ribillä on erilaisempi ote tyyliinsä. Grafiikkana toimii tarkka ja hyvälaatuinen pikseligrafiikka 2D-ympäristössä, Tärkeimmillä hahmoilla näkyy muotokuva (portrait), joita käytetään tarinaosuuksien aikana ja lisäksi hahmosta riippuu minkä väristä taustaväriä käytetään dialogin tekstille. Joiden tarinaosuuksien aikana näkyy Visual Novel (VN) tyyliin CG-kuvia, jotka ovat selkeästi taidolla ja huolella tehtyjä.

Soundtrack

Ääniraidan puolella Rabi-Ribi onnistuu erinomaisesti. Pelimaailman kartta jakautuu useisiin eri alueisiin ja jokaisella alueella on oma ns. teemamusiikkinsa ja moni niistä on niin hyvin toisistaan erottuvia ja omaan alueeseensa sopivia että eri alueita voi muistaa pelkästään ääniraitaa kuuntelemalla. Joitain itselleni parhaiten mieleen jääneitä näistä ovat olleet muun muassa Evernight Peak, Inside UPRPRC, Rabi Rabi Ravine Ver.1, Exotic Laboratory, System Interior II ja tietenkin Adventure Starts Here näin muutaman mainitakseni. Osa muista ääniraidan musiikeista ovat muun muassa erilaisia taistelumusiikkeja (battle themes), mukaan lukien bossitaistelut (boss battles) ja näissä Rabi-Ribi onnistuu uskomattoman hyvin vangitsemaan pelaajan huomion ja en olisi lainkaan yllättynyt, jos jollekin pelaajalle bossitaistelun parhaiten mieleenpainuvin osuus olisikin taustalla soinut musiikki. En usko että on montakaan pelaajaa, jotka eivät eivät muistaisi kuulleensa Brawl Breaks soineen ensimmäisen Kotria vastaan olevan bossitaistelun aikana tai kun Hi-Tech Duel on soimassa samalla kun Syaro ampuu ohjuksia pelaajaa kohti. Toisaalta varmaankin yksi parhaiten muistetuista on Mirun aikana soiva M.R. tai muutamassakin eeppisessä taistelussa oleva The Truth Never Spoken, joka itse asiassa on yksi ääniraidan omista suosikeistani. "Is the order a DLC?" -lisäosan mukana tuli muutamia bossitaisteluita ja yhden niistä musiikkina on osuvasti nimenä FINALE, josta myöskin kovasti tykkään. Erään toisen DLC:n, "Cicini's Halloween" bossitaistelun musiikkina puolestaan on todella mieleenpainuva Mischievous Masquerade. Nämä muutamat esimerkit raapaisevat vain pintaa ääniraidan osalta. Ääniraita on saatavina yhtenä lisäosana hintaan 5,99 € eli ei huonosti kuudenkymmenen laulun kokoelmasta.

Pelin ydin

Nyt kun vajaa puolet pelin pintaraapaisusta on pikaisesti käsiteltynä, niin voisin siirtyä siihen mikä tekee pelistä oikeasti hyvän. Peliä on monesti luonnehdittu termeillä platformermetroidvania, ja bullet hell. Noita kolmea sopivasti keskenään yhdistelemällä saadaan Rabi-Ribi. Pelissä on aluksi neljä vaikeusastetta avoimina: casual, novice, normal, hard ja peliä pelaamalla voidaan avata kaksi lisää: hell, bunny extinction. Näin laaja skaala vaikeusasteiden osalta mahdollistaa sen, että monenlaiset pelaajat voivat nauttia pelistä, niin aloittelijat kuin kokeneemmatkin pelaajat. Lisäksi peli skaalaa itseään vaikeammaksi pelaamisen aikana ja tähän on kaksi vaihtoehtoa: standard sekä alternative, kaksi muuta ovat aluksi lukittuja eivätkä siis ole olennaisia peliä ensi kertaa aloittavalle. Vaikeusasteista puheen olleen yksi löytyy vielä Digital Artbook -lisäosasta, jossa on muutakin pelattavaa sisältöä. Artbookista löytyvä vaikeusaste on nimeltään Impossible, joka on lähes nimensä veroinen. Artbook on muuten saman hintainen kuin ääniraitakin eli 5,99 €. Bossit mystisesti tietävät mitä tavaroita pelin päähahmo Erina on matkallaan löytänyt ja osaavat muuttaa hyökkäyksiään uusia tavaroita vastaaviksi. Esimerkiksi jos Erina ei ole löytänyt tavaroita, joiden avulla hän voisi hypätä korkeammalle, niin ne bossien hyökkäykset, jotka edellyttävät esteen yli hyppäämistä eivät ole korkeampia kuin mitä Erina pystyy hyppäämään ja muuttuu korkeammaksi kun Erina pystyy hyppäämään korkeammalle.

Tavaroiden kerääminen...

Tästä päästäänkin sopivasti pelin toiseen keskeiseen asiaan, eli tavaroiden keräämiseen. Pelissä on runsaasti kerättäviä tavaroita, joista osa on lähinnä statseja korottavia pulloja kun taas osa on sellaisia, mitä voi kerätyllä valuutalla kehittää vielä paremmaksi kaupassa, josta Miriamin yleensä löytää ellei Cocoa ole häntä tuuraamassa. Löydettävien tavaroiden joukossa on monenlaisia liikkuvuutta auttavia tavaroita, kuten air jump, wall jump tai air dash ja myöskin uusia tapoja hyökätä tai lisätä ominaisuuksia olemassaoleviin hyökkäyksiin. Esimerkiksi pelin alussa voi poimia piko hammerin, joka useimmiten toimii Erinan ensisijaisena hyökkäyksenä, toinen tavara mahdollistaa sen käyttämisen ilmassa olemisen aikana ja kolmas lisää siihen pitkän matkan hyökkäyksen. Myös Erinan keijuystävälle, Ribbonille, on olemassa monenlaista taikaa saatavilla sinisen oletustaian lisäksi. Pelissä on myös runsain määrin salaisia reittejä ja polkuja, joita kautta voi löytää vaikka mitä.

...tai keräämättömyys

Toisaalta voidaan ajatella kaikkien pelin tavaroiden olevan vapaaehtoisia, koska peli on mahdollista pelata läpi saaden vain sen, mitä peli pakottaa pelaajalle. Tämä voi kuulostaa yksinkertaiselta, mutta kun jätät piko hammerin ja health up pullot poimimatta puhumattakaan muistakaan tavarosta niin se voi kuulostaa jo haastavammalta. Ribbon voi käyttää vain oletustaikaansa (default magic) tai parhaimmillaan kahta jos satut keräämään riittävän monta easter eggiä ja saat rainbow -taian käyttöösi, easter eggien kerääminen kun ei vaikuta tavaroiden määrään. Pelissä on myös iso alue, joka sinun tulee kulkea ensin kerran läpi bossin löytämiseksi ja sen jälkeen vielä uudestaan koko saman alueen lävitse, jotta voit välttää tavaran vastaanottamisen yhdeltä hahmolta. Kaikista näistä ja monesta muustakin syystä useimmat 0% pelikierroksen pelaajat pelaavat sen joko casual tai novice vaikeusasteilla, koska siinä riittää jo muutenkin haastetta, mutta ainakin peli palkitsee pelaajan osuvasti saavutuksilla "Just leave everything to Ribbon!" sekä "So...Erina, do you expect to win with cuteness?".

Tarina

Pelin tarinan osalta voisi mainita ainakin sen, että sen käsikirjoitus ei suinkaan ole mitään kirjallisuuden aatelia, mutta monin osin se on kuitenkin sydäntä lämmittävän herttainen ja suloinen ja sisältää monia "aww" -hetkiä, jotka sulattavat sydämiä. Enimmäkseen se kuitenkaan aiheuttaa hämmennystä ja juonen kyydistä pois tippumista, kummastusta ja sekavaa oloa. Toisaalta tuosta ei kannata olla huolissaan, koska jos pelin jaksaa pelata useita kertoja lävitse, "Is the order a DLC?" -lisäosa mukaan lukien, niin voi huomata että tarinassa on jotain tolkkuakin. Toisaalta ilman lisäosaakin peli kertoo ihan ymmärrettävän tarinan jonka voi ymmärtää toisen läpipeluun aikana kun aiemmin vieraalta tuntuvat hahmot ja tapahtuvat ovat jo kertaalleen tulleet tutuksi. Ne, jotka eivät ole tarinasta kiinnostuneet, voivat skipata kokonaisia tarinatuokioita yhdellä napin painalluksella. Muuta mainitsemisen arvoista voisi olla, että peli sisältää sekä speedrun mode että boss rush mode, jotka avautuvat peliä pelatessa.

Jälkisanat

Alunperin minun oli tarkoituksena vain lyhyesti kirjoittaa pelistä, mainita ehkä siitä muutaman sanan verran mutta tässä vaiheessa tämä ei vaikuta edes arvostelulta vaan pikemminkin jo puhtaalta mainospuheelta. Tosin näin hyvää peliä voi hiukan mainostaakin, joten jos olet ennakkoluuloton, kaikaat haastetta elämääsi sopivassa määrin ja kyseisen pelin kategoriat kuuluvat omiin mieltymyksiisi, niin ei missään tapauksessa kannatta jättää kokeilematta.

P.S. Tajusin vasta nyt etten muistanut ollenkaan kirjoittaa mitään yksityiskohtaisempaa pelin lukuisista mielenkiintoisista hahmoista, joista omia suosikkejani ovat muun muassa Cocoa, Saya ja Seana.

lauantai 3. kesäkuuta 2017

Anime 2017 | Talvi & Kevät


Nyt kun vuoden 2017 ensimmäinen puolikas on melkein ohitse, niin voisi olla hyvä aika tarkastella millaista vuoden animetarjonta on tähän mennessä ollut.

Nostan esiin muutamia sarjoja, joista olen itse tämän vuoden aikana nauttinut ja lausun niistä muutaman sanasen.

Talvi 2017:

Kevät 2017: 


Harkitsin jättäväni vielä jonkinlaisia erityismainintoja erityisesti tykkäämistäni sarjoista, mutta olisin loppujen lopuksi joutunut valitsemaan aika monta sarjaa tuosta ylempää, kun jopa yllä olevat listatkin ovat jo käyneet jonkinlaista karsintaa. Muutaman kai voisi kuitenkin nostaa esiin. 

Tämä ei tarkoita tietenkään sitä, että luettelemani sarjat olisivat kaikki ysin tai kympin arvoisia, täydellisiä ja että jokainen nauttisi niistä ekasta sekunnista alkaen. Pikemminkin listassa on kyse sarjoista, joiden äärellä itse olen viihtynyt enemmän tai vähemmän ja joille ainakin voi antaa mahdollisuuden. 

En tietenkään osaa kirjoittaa sarjoille kuvauksia tai lyhyttä ja ytimekästä lausetta, josta selviäisi mikä sarjassa on ollut sellaista, mistä olen itse tykännyt, mutta yritin tiivistää ainakin jotain siten että sarjasta voisi saada edes jonkinlaisen mielikuvan muuten kuin vain sarjan nimen perusteella. Muutamien kohdalla oli erityisiä vaikeuksia saada jotain kunnollista ja ytimekästä aikaan, muutamaan en ole vieläkään oikein tyytyväinen, mutta parempaakaan ei ole tullut mieleen. 

Talven sarjoista Kemono Friends yllätti minut täysin. En olisi ekan jakson perusteella uskonut että katsoisin koko sarjan mielelläni loppuun asti sekä kiinnostuisin juonesta ja tarinasta hahmojen lisäksi. Kun sarjaan pääsi sisään ja alkoi tuntemaan jaksojen rakennetta ja hahmoja, niin lopulta sitä jäi kaipaamaan lisää ja lisää. 

Kevään sarjoista on hankalampi tehdä valintaa, etenkin kun sarjat vielä jatkuvat, mutta Re:Creators on tuntunut erinomaiselta sarjalta mikäli erään hahmon salailevan käyttäytymisen jättää huomiotta. Suurin osa hahmoista, sarjan idea, tarina, toiminta, tapahtumat, musiikki ja moni muu asia sarjassa on jättänyt minut haluamaan lisää ja mikäli sarja jatkaa vähintään tälläisenä, tai toivottavasti vieläkin parempana, niin saatan jäädä kaipaamaan tätä sarjaa sitten kun se loppuu. 

Mikäli kevään sarjoista jättää jatko-osat ja 2. kaudet huomiotta, niin Renai Boukun, Rokudenashi ja Zero kara ovat pitkälti olleet sarjoja, joista olen nauttinut.



Tiedän että etenkin talven sarjoista minulta jäi osa joko katsomatta tai katsomatta loppuun asti. Aika on rajallista ja epäilen että kenenkään aika riittäisi kaikkien kausisarjojen katsomiseen muun elämän ohella. Siellä oli kyllä sarjoja, joihin luultavasti palaan vielä tulevaisuudessa paremmalla ajalla.

tiistai 7. helmikuuta 2017

NEKOPARA Vol. 3 & NEKOPARA Anime OVA

NEKOPARA Vol. 3
Kuten jo moni varmasti jo tietää, niin NEKOPARA Vol. 3 on tulossa myyntiin huhtikuussa 2017. Näin ainakin virallisen tiedon mukaan. Itsehän en ole vielä Vol. 2:ta hankkinut, mutta siitä huolimatta tuo tuleva Vol. 3 saa minut innostumaan. Niiden, jotka eivät Nekoparasta ole aiemmin kuulleet vaan ovat pikemminkin asuneet kiven alla, kannattaa tutustua ensimmäiseksi julkaistuun osaan eli Vol. 1 Lisäksi Vol. 0 on myös olemassa, mutta se julkaistiin Vol. 1:n jälkeen ja se on hinnaltaan edullisempi kuin Vol. 1 ja Vol. 2. Nopeaa toimintaa kun ottaa huomioon, että Vol. 1 julkaistiin vasta joulukuussa 2014 eli vain reilut pari vuotta sitten.

NEKOPARA Vol. 3 ei kuitenkaan ole ainoa tulossa oleva asia, vaan varmaankin moni on toivonut Vol. 1:stä asti, että kunpa NEKOPARAsta olisi olemassa animea. Nyt toiveet näyttäisivät käyvän toteen kun Kickstarterissa aloittanut NEKOPARA Anime OVA on saavuttanut minimitavoiterajansa moninkertaisesti ja lisäksi rikkonut useita lisätavoiterajoja siinä samalla. Ainakin vielä toistaiseksi OVAn PV löytyy YouTubesta ja se kieltämättä näyttää upealta enkä malta odottaa 60 minuutin OVAn saapumista.

maanantai 18. heinäkuuta 2016

Re:Zero kara Hajimeru Isekai Seikatsu


 Tätä animea keväällä aloittaessani en totta puhuen odottanut sarjalta paljoakaan vaikka ensimmäinen jakso, joka yllättäen oli tuplasti normaalin jakson pituinen, olikin lupaavan tuntuinen. Re:Zero lähti kuitenkin melko kliseiseltä pohjalta, jossa sarjan päähenkilö (Subaru) yllättäen tempautuu omasta maailmastaan täysin vieraaseen fantasiamaailmaan.

 Valitettavasti tämä on yksi niitä sarjoja, joiden juonta en halua vahingossakaan spoilata liikaa, mutta ensimmäiset kolme jaksoa ovat vasta sarjan alkua eivätkä anna täyttä kuvaa siitä mitä myöhemmissä jaksoissa on luvassa. Yhteensä jaksoja tulee olemaan 25.

 Jaksot 4 - 11 muodostavat toisen kokonaisuuden ja osa näistä jaksoista kuuluu omiin suosikkeihini tästä sarjasta. Jaksosta 12 eteenpäin alkaa kolmas osuus, joka näyttää animesta uusia puolia. Lisäksi päähenkilö Subaru alkaa lievästi ilmaistuna viimein murtumaan tapahtumien keskellä. Tähän mennessä jaksoja on ilmestynyt 16 kappaletta.

 Kokonaisuudessaan olen ollut erittäin tyytyväinen tähän animeen ja siitä on jo tullut yksi suosikkisarjojani siitä huolimatta että kausi on vielä kesken. Rem on oma suosikkihahmoni tästä animesta, mutta olen kyllä tykännyt monesta muustakin hahmosta. 


Spoilerivaroitus alta löytyville kuville. Näet kuvat viemällä hiiren kuvan päälle.

perjantai 10. kesäkuuta 2016

Kuulumisia, pelejä, animea, poneja ja taustakuvan vaihtoa yhdellä kertaa!

Tervehdys!

En ole "vähään" aikaan kirjoittanut blogiin ja siitä voisin syyttää montaakin asiaa, kuten ajanpuutetta, omaa laiskuutta, "teen sen vähän myöhemmin" -asennetta ja montaa muutakin asiaa, mutta fakta on ettei periaatteessa pitäisi olla mitään järkevää, uskottavaa ja realistista syytä sille, miksi en ole saanut edes yhtäkään, edes pientäkään, blogausta aikaan reilusti yli vuoden pituisella aikavälillä.

Viime vuoden keväällä opiskelu ei oikein sujunut, kesällä (2015) oli muuttoa ja sen sellaista, syksyllä oli valmistautumista valintakokeisiin uutta opiskelupaikkaa varten ja lopulta pääsin aloittamaan Metropoliassa vuoden 2016 alussa. Lisäksi viimeisen puolen vuoden ajalta tuli ansaittua 30 op, mikä on enemmän kuin mitä olen pitkään aikaan saanut opiskelusta. Uurastuksen hedelmät siis näkyvät! Toisin sanoen elämäntilanne sekä siitä aiheutuvat ylisuoriutumisen paineet ovat omalta osaltaan hillinneet blogiini kirjoittamista ajattelumallin ("mikäli säännöllinen blogiin kirjoittaminen näkyy opintomenestyksessä, niin ---") vuoksi.

Koska kuitenkin sain tältä puolelta vuodelta opintopuolelta jotain aikaankin ja lisäksi itselläni sattui olemaan hiukan aikaakin, niin totesin että miksen hyödyntäisi tilaisuutta ja viimeinkin kirjoittaisin jotakin tänne. Eihän nämä tekstit tänne itsestään sentään ilmesty.



Koska edellisestä blogauksesta on melkein ikuisuus, niin en ole tämän blogin puolella ollenkaan kertonut että aloitin pelaamaan LoveLive! School idol festival (tai lyhyemmin LLSIF) peliä tuossa huhti- ja toukokuun vaihteessa 2015 eli sitä on tullut pelattua jo yli 400 päivää. Twitterin puolella olen aiheesta kirjoitellutkin kuluneen vuoden varrella enemmän ja vähemmän. Love Liven pohjalta on olemassa kahden kauden verran animea sekä leffa. Suosikkihahmoni on ehdottomasti Kousaka Honoka (1 , 2). Lisäsin myös linkin School Idol Tomodachi -sivun profiiliini blogin ylälaitaan, jossa on myös muutaman muunkin sivuston linkit eri profiileihini.

Pelien osalta voisin nostaa esiin The Legend of Heroes: Trails in the Sky Second Chapter, joka on jatkoa aiemmin blogaamalleni pelin ykkösosalle. Säästän tarkemman kuvailun myöhemmäksi, mutta jo nyt voin sanoa että kyseinen jatko-osa ylitti kaikki odotukseni, oli odottamisen arvoinen ja ehdottomasti parempi kuin ykkösosa, joka ei suinkaan tarkoita että ykkösosa olisi ollut lainkaan huono. Lisäksi jatko-osa oli ensimmäistä osaa pidempi ja jatkoi suoraan siitä mihin ensimmäinen oli päättynyt. Kyseiset kaksi peliä saivat minut haluamaan lisää tuota pelimaailmaa ja vaikka Estellen ja Joshuan tarina päättyikin näihin kahteen peliin, niin muita samaan pelimaailmaan sijoittuvia pelejä on olemassa ja pitänee vain toivoa, ja odotella, että niitä saapuu PC:lle ajan myötä.

Vuonna 2015 ilmestyi myös Ori and the Blind Forest, jonka DE (Definitive Edition) ilmestyi noin vuotta myöhemmin (PC julkaisu viivästyi toisin kuin XB1 versio) eli keväällä 2016. Peli on graafisesti upea 2D-tasoloikaksi ja sen äänimaailma vieläkin upeampi. Pelin prologue on siitä paremmasta päästä ja peli hyödyntää visuaalisesti pelin taustaa ja etualaa (background, foreground) erinomaisesti. Kaiken kruunaa pelihahmon ketterä liikkuvuus ja erinomainen ohjattavuus. Peliä on toisinaan kutsuttu vaikeaksi tai vähintään haastavaksi, mutta mahdoton se ei suinkaan ole. Kaksi tärkeää asiaa peliä pelatessa on kuitenkin syytä muistaa: alueitten huolellinen tutkiminen erinäisten bonusten (energy & life cells) sekä pelin manuaalinen tallentaminen riittävän usein. Peli tekee automaattisia tallennuksia suht harvaan, joten niihin ei ole syytä liikoja luottaa. Pelin Definitive Edition sisältää monia lisäyksiä ja parannuksia alkuperäiseen nähden.

Kumpaakin yllä mainitsemaa peliä (Trails SC sekä Ori) voin suositella, joskin Trails SC:tä niille, jotka ovat ensimmäisen osan jo pelanneet, koska muuten tarinasta on osa hukassa.



Viime vuosi oli animen osalta varsin vaiherikas, mutta muutama kultamunakin löytyi risukasasta. Kaikista sarjoista tarkempi kertominen vaatisi useamman sivun pituista blogausta, joten tyydyn pikemminkin kertomaan sarjoista lyhyesti tai mainitsemaan sarjan vain nimeltä. Koska en ole animesta pitkään aikaan kirjoittanut, niin kaikkia niitä sarjoja, joista olen pitänyt ainakin hiukan, on ehtinyt kertymään runsaasti, joten otan esiin vain sarjoja jotka erityisesti ovat jääneet mieleeni.

Dungeon ni Deai o Motomeru no wa Machigatteiru Darou ka
Ne, jotka eivät sarjaa nimeltä muista saattavat kuitenkin tunnistaa sarjan hahmon nimeltään Hestia, josta nopeasti tuli yksi viime vuoden tunnetuimpia / tunnistetuimpia animehahmoja.

Ore Monogatari!!
Ehdottomasti suosikkini animeromanssi-sarjoista. Takeon ja Yamaton seuraaminen oli viime vuonna parin kauden ajan viikoittaista nautintoani.

Shokugeki no Souma
Onko nälkä? Eikö? Se kyllä korjaantuu katsomalla tätä ruoanlaitosta kertovaa sarjaa.

Love Live! The School Idol Movie 
Yksi viime vuoden eniten odottamiani leffoja eikä syyttä kun Honoka & muut tekevät leffasta ikimuistoisen kokemuksen.

Akagami no Shirayuki-hime 
Tämän sarjan vahvaluontoinen punatukkainen tyttö vie naapurivaltion prinssin sydämen. Ja katsojien siinä samalla. Lisäksi sarjasta on jo toinenkin kausi julkaistuna.

Gakkou Gurashi!
Mikäli et katso millä genreillä sarja on tagattu, niin ensimmäinen jakso voi saada sinut hyvinkin hämillesi ja kenties päästät pienehkön "Mitä minä oikein olen katsomassa?" -äännähdyksen. Tämä oli yksi suurimpia yllättäjiä kesältä 2015.

GATE: Jieitai Kanochi nite, Kaku Tatakaeri 
Valtiot löysivät tiensä toiseen maailmaan portin kautta. Sarjan aihe ei suinkaan ole ennestään tuore tai uusi, mutta toteutus on yllättävän hyvä ja pyrkii realismiin. Lisäksi tästä tuli jo toinenkin kausi.

Himouto! Umaru-chan
Komedia, josta kuulin vasta kun kaikki muut olivat jo ehtineet nähdä. Katsoin, tykkäsin, jäin kaipaamaan lisää.

Monster Musume no Iru Nichijou
Päähenkilö saa tehtäväkseen hieroa tuttavuutta eri lajien kesken ja auttaa näihin kohdistuvien ennakkoluulojen vähentämisessä.

Overlord
Madhouse Studios. Pitääkö vielä sanoa lisää?

Rokka no Yuusha
Anime, josta monikaan tuskin odotti paljoakaan, mutta joka antoi enemmän kuin lupasi ja sai minut haluamaan joko toista kautta tai alkuperäisteoksen lukemista. Vuoden 2015 paras cliffhanger kauden lopussa. Ainakin puolet kauden jaksoista sai minut pitkään miettimään vastausta kysymykseen "Kuka se voisi olla?" ja onnistui siinä aina kauden loppuun saakka.

Wakaba*Girl
Ei ehkä ihan jokaiselle, mutta jaksot olivat lyhyitä ja pirteitä (?).

One Punch Man 
Se kaljuuntunut supersankari, joka tekee kaikesta selvää yhdellä iskulla. Juuh, sarja on oikeasti parempi kuin tuo kuvaus antaa ymmärtää.

Rakudai Kishi no Cavalry
Tämän katsominen jäi itselläni hiukan kesken, mutta oli itselleni yksi syksyn 2015 yllättäjiä.

Kevät 2016, osa katsomistani sarjoista:
12-sai.: Chiccha na Mune no Tokimeki (*)
Boku no Hero Academia (***)
Bungou Stray Dogs (*)
Flying Witch
Gyakuten Saiban: Sono "Shinjitsu", Igi Ari!
High School Fleet (*)
Koutetsujou no Kabaneri (**)
Netoge no Yome wa Onnanoko ja Nai to Omotta? (*)
Re:Zero Kara Hajimeru Isekai Seikatsu (***)
Sakamoto desu ga? (*)
Sansha Sanyou
Sousei no Onmyouji

Näistä kevät 2016 sarjoista olen muutamalle antanut tähtiä (*) sulkujen sisällä yhdestä kolmeen mikäli voin erityisesti suositella. Kolme tähteä on yhtä tähteä parempi. Sarjat ovat vielä kesken ja osa näistä päättyy melko pian, mutta ainakin Re:Zero jatkuu vielä kesän ajan.

Näistä tosiaankin molemmat kolmen tähden sarjat (Re:Zero, Boku no Hero Academia) sekä kahden tähden Kabaneri ovat sellaisia, joita ei kannata skipata, mutta yhden tähden sarjoihin voi myös tutustua hyvän sarjan toivossa. Tähteä vaille jääneet sarjat eivät välttämättä ole omasta mielestäni huonoja, mutta niitä on hankalampi suositella.

Edit, 10.6.2016 (13:30):
Positiiviset maininnat Kabanerin osalta koskevat jaksoja 1 - 8. Jakso 9 oli joiltain osin pettymys, mutta aion katsoa sarjan loppuun siitä huolimatta. Tähdet vähennän kuitenkin nollaan:
Koutetsujou no Kabaneri
Edit, 10.6.2016 (22:00):
Linkkejä lisätty. 
 



Lisäksi tämän vuoden puolella tuli katsottua MLP:FiM Season 5 sekä aloitettua kuudennen kauden jaksojen katselu. Hankalaa uskoa, kuinka monta kautta siitäkin on jo tehtynä, kun aluksi olisi voinut luulla että se olisi saattanut päättyä 2 - 3 kauteen, mutta sitten tuli se neljäs ja vielä viideskin ja sitten kuudeskin alkoi. Saa nähdä mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mutta ainakin olen enimmäkseen ollut tyytyväinen sekä viidenteen että kuudenteen (siltä osin mitä sitä on tullut nähtyä) kauteen.



Tiedän että tämän kertainen blogaus jäi hieman lyhyeksi sekä ilman kuvia, mutta voi olla että siinä menee tovi jos toinenkin että pääsen entiseen rytmiini kiinni ja saan kirjoitettua parempia tekstejä. Halusin kuitenkin kertoa hiukan kuulumisiani ja vuoden varren tapahtumia, vähän mainita pelejä ja kertoa hiukan animesta, joten noilta osin tämä kelvannee ainakin itselleni. Jos siltä tuntuu niin saatan ehkä kertoa tarkemmin yksittäisistä aiheista, joita tämän blogauksen aikana mainitsin tai nostin esiin. Toiveita saa toki esittää kommenteissa.

Lisäksi, mikäli huomasit, niin blogi on saanut uuden taustakuvan ja sen seurauksena piti hiukan vaihtaa tekstien värejä ja muita ulkoasuun liittyviä piirteitä. Nyt taustakuvana toimii Love Live!:n Honoka, joka ihmettelee blogin toimintaa ja pohtii miksei tänne kirjoitella useammin.

tiistai 24. helmikuuta 2015

TLoH & HNR;B1

Tällä kertaa otan käsittelyyn kaksi Steamista löytyvää peliä, jotka ovat The Legend of Heroes: Trails in the Sky sekä Hyperdimension Neptunia Re;Birth1. Alun perin minun oli ollut tarkoitus kirjoittaa pelkästään The Legend of Heroes -pelistä, kun olin todella vaikuttunut sen laadusta. Kuitenkin tutustuttuani Hyperdimension Neptunia Re;Birth1 -peliin, sen huumorin ja värikkääseen maailmaan täynnä kiehtovia hahmoja, en voinut muuta kuin kirjoittaa siitäkin. Kyseessä ei tule olemaan syvällinen analyysi tai arvostelu kyseisistä peleistä, vaan pikemminkin kevyt pintaraapaisu näitä mainittuja pelejä käsitellen.

Kummallakin on Steamissa korkeat positiiviset arvostelut, nämä ovat saaneet tätä blogausta kirjoittaessa 93% positiivista 1106:sta (TLoH) ja 96% positiivista 1594:stä (HNR;B1) arvostelusta. Steamissa pelit julkaistiin (Steamin päivämäärien mukaan) kesällä 2014 (TLoH) ja tammikuun 2015 lopulla (HNR;B1), mutta HNR;B1 oli alunperin julkaistu PS Vitalle (*).



Mielenkiintoisena yksityiskohtana voisi pitää että The Legend of Heroes: Trails in the Sky First Chapter (aka FC) oli alunperin julkaistu Japanissa Windowsille vuonna 2004 ja 2006 PSP:lle (*), mutta lokalisoinnin ja käännöstyön laajuuden vuoksi peli näki päivänvalon vasta vuonna 2011 (PSP) ja uudestaan vuonna 2014 (Windows). Olen kuullut huhuja että SC, Second Chapter, olisi tarkoitus ilmestyä (Steamiin?) vuoden 2015 aikana, mutta TC:n, Third Chapter, tulosta ei ole kuitenkaan vielä tietoa. Pelin laajuudesta varmasti kertoo jotakin se, että FC ja SC muodostavat juoneltaan yhden kokonaisuuden, josta FC on kestoltaan 1/3 ja SC on 2/3 (ainakin kuulemani mukaan). Tämä ei kuitenkaan tarkoita että FC olisi itsessään lyhyt vaan sen pelaamiseen voi saada kulumaan 40-60 tuntia aikaa mikäli malttaa lukea dialogit, tehdä sivutehtäviä ja muutenkin tutkia pelimaailmaa.

Esimerkki dialogista
Tyhjien arkkujen nenäkkäät kommentit


Yksi kahdeksasta pelattavasta hahmosta
Vuoropohjaiset taistelut

Pelimaailman luontiin on selvästi nähty vaivaa. Pelin 'world map' on hieno ja näyttää realistisemmalta kartalta kuin vaikkapa Pokémon-peleistä tutut kartat. Siitä huolimatta että pelissä ei ole erityisen montaa takaumaa menneistä tapahtumista kertomassa niin pelimaailman historiaan on silti panostettu ja moni asia valkenee pelaajalle tutkimalla paikkoja ja kuuntelemalla hahmoja. Itse olin positiivisesti yllättynyt siitä paljonko vaivaa npc-hahmoihin oli laitettu. Ainakin suurin osa, ellei peräti ehkäpä jokainen, niistä oli nimetty eikä ne olleet vain "Young girl", "Old man", Young boy" ja niin edelleen. Poikkeuksena juonen kannalta tärkeät hahmot, joiden nimet selvisivät tarinan edetessä. Peli sisältää tosiaankin siis aika paljon dialogia ja pelin alussa voi tuntua että tapahtumat etenevät melko hiljalleen, mutta tätä voisikin pikemmin verrata pitkän romaanin lukemiseen siinä mielessä että tarina johdattaa pelaajan mukaan hiljalleen, mutta pitää otteessaan pitkään. Ja pelisarjan ensimmäinen osa päättyykin herkulliseen cliffhangeriin...

NG+ mahdollisuus
Mikäli sivutehtäviä jäi tekemättä tai Steam-saavutuksia keräämättä tai muutoin peliä tekisi mieli pelata lisääkin niin New Game+ mahdollisuus löytyy, johon voi viedä muun muassa melkein kaikki tavarat (juonipohjaiset tavarat poislukien ainakin), rahat, hahmojen tasot ja paljon muutakin. Lisäksi pelin vaikeusastetta pääsee säätämään vaikeammaksi mikäli haluaa hiukan enemmän haastetta (tosin tätä edesauttaa mikäli ei vie pelihahmojen tasoja uuteen peliin). On hiukan epätodennäköistä että kukaan saisi kaikkea kerralla tutkituksi tästä pelistä yhden pelikerran jälkeen turvautumatta oppaisiin tai muuhun ulkopuoliseen lisäinformaatioon. Näin ollen on täysin mahdollista että peliä voi pelata muutamankin kerran läpi.. eikä se tarinakaan siitä huonone, tosin dialogin seuraamista voi nopeuttaa mikä vauhdittaa NG+ pelaamisia huomattavasti.



Hyperdimension Neptunia Re;Birth1 oli itselleni melkoinen sukellus tuntemattomaan kun en juuri tiennyt mitä odottaa peliltä, mutta peli kuitenkin yllätti minut erittäin positiivisesti. Peli on remake originaalista Hyperdimension Neptunia -pelistä ja sisältää muun muassa monia ominaisuuksia pelisarjan Victory -pelistä. Peliä itsessään voisi kuvata JRPG:ksi VN-tyylisellä tarinankerronnalla dungeonien ollessa kolmiulotteisia ja mm. hyppyjen ja aarteiden etsinnän sallivia alueita ja taistelut ovat vuoropohjaisia. Pelattavia hahmoja on muistaakseni maksimissaan 19 (joista 3 vaatii DLC:n), taisteluihin voi tuoda maksimissaan 6 hahmoa, jotka jakautuvat front ja back -hahmoiksi.

'Party screen'
Ohessa olevassa kuvassa on kolme front -hahmoa, mutta vain yhdellä näistä on back -hahmo. Taistelussa tuo 3. sijalla oleva hahmo voisi vaihtaa itsensä tilalle kyseisen ennalta asetetun back-hahmon taistelun aikana. Omasta mielestäni DLC-sisältö oli tälle pelille yllättävän hyvää ja tarjosi muun muassa 3 pelattavaa hahmoa lisää, joitain vapaaehtoisia dungeoneja, tasorajan nosto 3x 300:lla (Lv.99:stä Lv.999:een) ynnä muuta kivaa.


Colosseum
Haastetta peliin tarjoaa Colosseum, jossa käyminen on vapaaehtoista, mutta osa otteluista on erittäin vaikeita. Ohessa olevassa kuvassa näkyvä ottelu sisältää kolme vastustajaa, joista yksi estää tavaroiden käyttämisen (Item Jammer) ja toinen estää SP & EXE Drive -taitojen käyttämisen (Skill Jammer). Tälläisten otteluiden voittaminen vaatii hyvältäkin pelaajalta hyvän strategian, jotta voitto olisi ylipäätään mahdollista.


Esimerkki asusteesta
Peli tarjoaa myös runsain mitoin erilaisia pukuja ja muita hahmojen ulkonäköön vaikuttavia koristuksia. Suurimmalle osalle hahmoista löytyy useampiakin pukuja ja kaiketi vain kahdelta hahmolta puuttuu kokonaan vaihtoehtoiset puvut, joskin jopa heille löytyy erinäisiä muita ulkonäköön vaikuttavia tavaroita.

Pelissä on periaatteessa 3 jokseenkin vakituista hahmoa tarinan aikana (Neptune, Compa ja IF). Lukittuja hahmoja on 4 kappaletta, jotka saa pysyvästi käyttöön koko pelin ajaksi (myös NG+) kun ne saa avattua, ohessa olevassa kuvassa on yksi niistä. Kuten aiemmin mainitsin niin lisäksi löytyy 3 hahmoa, joihin tarvitsee DLC:n. Loput hahmot (eli kaiketi 9) muuta hahmoa puolestaan liittyvät ja lähtevät tiimistä pelin tapahtumien mukana, joskin kaikki tulevat mukaan viimeisen chapterin aikana.



En pelin tarinaan tai pelimekaniikkaan, kuten taisteluiden monipuolisuuteen, ota sen enempää kantaa tässä kirjoituksessa, mutta näin lopuksi voisin kuitenkin mainitsemisen arvoisena pitää sitä että kumpaankiin peliin perustuen on animea olemassa.

Eiyuu Densetsu: Sora no Kiseki The Animation pohjautuu TLoH -sarjaan ja siitä on kaksi noin 40 minuutin pituista OVA-jaksoa olemassa. Ensimmäisen jakson perusteella tapahtumat sijoittuvat pelin FC:n jälkeen eli mikäli pelisarjan ensimmäinen osa kiinnostaa niin animeversion katsomista kannattaa välttää sillä heti alussa spoilataan pelin lopputapahtumia ja muutenkin näkyy pitkälti paikkoja ja henkilöitä, joita pelin ensimmäisessä osassa tulee vastaan. Itse pelkään että saatoin spoilata ehkä jopa SC:tä omalta osaltani kun katsoin yhden OVA:n.

Choujigen Game Neptune: The Animation puolestaan on Neptunia aiheinen ja sivulla olevien synonyymien perusteella se voisi kai pohjautua Victory-peliin kuin Re;Birth1:een, joten spoilausten määrä on vähäisempi kuin TLoH:n tapauksessa, joskin itse ainakin osasin nauttia animesta enemmän peliä pelanneena kun tunsi hahmot jo ennestään. 12 jaksoisen sarjan lisäksi tuosta on olemassa myös yksi OVA-jakso, joka on parasta katsoa vasta sarjan jälkeen, sillä MAL:n mukaan se on "Unaired episode 13 of Choujigen Game Neptune: The Animation".



Mikäli pelit syystä tai toisesta kiinnostavat, niin niiden Steam-upotukset löytynevät tuosta alta.


Näistä enemmän hintansa arvoisena pidän ehdottomasti The Legend of Heroes: Trails in the Sky peliä, kun puolestaan Hyperdimension Neptunia Re;Birth1 on syytä hankkia alennuksen kanssa (1. viikon ajan tämä oli 50% alennuksessa Steamissa). Etenkin kun joillakin pelaajilla on ollut hiukan ongelmia pelin kanssa.

torstai 1. tammikuuta 2015

Muistelemisia vuoden 2014 animetarjonnasta & Uuden vuoden toivotus!

Vuosi on vaihtunut ja viime vuosi olikin animen kannalta hyvinkin vaihteleva. On sanomattakin selvää etten kaikkiin sarjoihin suinkaan ehtinyt tutustua, mutta muutamia hyviä sekä vähemmän hyviä sarjoja tuli vastaan ja muutama alkuvuodenkin sarja jäi itselläni hiukan kesken vaikka en suinkaan ole droppaamassa niitä. Toisinaan vaan mielenkiinto siirtyy väliaikaisesti muihin sarjoihin ja yllättäen keskeneräisesti katsottuihin sarjoihin ei olekaan aina helppoa palata muutaman viikon tai kuukauden jälkeen.

Näitä hiukan pahemmin kesken jääneitä, vuoden 2013 & 2014 vaihteessa alkaneita, sarjoja ovat itselläni olleet muun muassa Witch Craft Works, D-Frag!, Wizard Barristers ~ Benmashi Cecil sekä Noragami. Mikakunin de Shinkoukeista on muistaakseni vieläkin viimeinen jakso katsomatta. Muutamista sarjoista katsoin lähinnä jakson tai pari alusta kokeilumielellä, mutta ilman tarkoitusta sarjan katsomisesta loppuun saakka. Näitä olivat ainakin Sakura Trick, Pupipou! ja Nourin. Sen sijaan sarja Saikin, Imouto no Yousu ga Chotto Okaishiin Da Ga tuli katsottua pikemminkin vahingossa vaikka näin jälkikäteen ajateltuna en pitänytkään juonta tai hahmoja erityisen hyvinä. Kokonaan katsottuja olivat ainakin Nisekoi sekä Inari, Konkon, Koi Iroha, mutta olen aika varma että katsoin kokonaan myös Saki Zenkoku-hen, siis Sakin jatko-osan. Katsomatta jääneistä ehkäpä eniten harmittaa Chuunibyou demo Koi ga Shitai! Ren sekä Gin no Sajin toisen kauden näkemättä jäämiset.

Kevään osalta puolestaan tuli katsottua Selector Infected WIXOSS (jonka tosin katsoin joskus syksyllä), Isshuukan Friends. (josta en ole täysin varma katsoinko vielä viimeistä jaksoa, mutta luulen että ehkä), Dragon Collectionia vilkaisin hiukan, Black Bullet ja No Game, No Life tuli katsottua kokonaan ja etenkin NGNL oli itselleni yksi vuoden kohokohdista animen osalta, tietenkin Fairy Tailin jatkumisen lisäksi (tuntui kuin olisin odottanut FT:n jatkumista lähes ikuisuuden). Gochuumon wa Usagi Desu ka? ehdin katsomaan parin jakson verran, Escha & Logy no Atelier: Tasogare no Sora no Renkinjutsushi jäi itseltäni hiukan kesken loppua kohden, Mangaka-san to Assistant-san to vilkaisin hiukan alusta uteliaisuudesta, samoin kävi Inugami-san to Nekoyama-san sarjan kohdalla. Hmm, mitähän muuta niitä nyt olikaan keväällä.. Kanojo ga Flag o Oraretara tuli katsottua joitakin jaksoja, muta sen katsominen jossain vaiheessa itselläni kesken. Myös Kamigami no Asobia tuli katseltua muutamien jaksojen verran ja Seikou no Dragonaria tuli hiukan katsotua vaikka sarja tuntuikin hiukan kliseiseltä fantasialta. Ja tietenkin Hitsugi no Chaika oli pakko katsoa, yksi vuoden kärkisarjoista sen jatko-osa mukaan lukien.

Kesällä puolestaan alkoi Sword Art Online II, joka tietenkin piti katsoa. Kokonaisuutena kausi tosin osoittautui melkoisen vaihtelevaksi kokemukseksi. Hanayamata vaikutti mielenkiintoiselta sarjalta ja sitä päädyin katsomaan jonkin verran, mutta sen katsominen jäi kesken, kuten myös Ao Haru Riden katsominen. Momo Kyun Sword jäi myöskin kesken, mutta tämän osalta kesken jääminen johtui mahdollisesti ylenmäärisen turhasta fanservicen määrästä, rajansa kaikella. Magimoji Rurumo oli ihan viihdyttävä kokemus, vaikka itselläni meni yllättävän pitkään ennen kuin sain sen katsotuksi loppuun. Tokyo ESP ei välttämättä olisi sarjana ollut huono mikäli sarja olisi aloitettu ensimmäisessä jaksossa fiksummin. Seirei Tsukai no Blade Dance puolestaan oli niitä sarjoja, joita vilkaisin lähinnä uteliasuudesta jakson tai pari. Rokujyouma no Shinryakusha!? osoittautui pidemmän päälle paremmaksi sarjaksi kuin olisin ensimmäisestä jaksosta osannut arvata ja pakko myöntää että tykkäsin siitä. Kesän ehdoton huippusarja on pakko kuitenkin olla Gekkan Shoujo Nozaki-kun, yksi vuoden kärkisarjoista muutaman muun sarjan ohella.

Syksy toi mukanaan uusia sarjoja ja myös kakkoskausia joihinkin sarjoihin, kuten ainakin Log Horizon 2nd Season, Hitsugi no Chaika: Avenging Battle, Yowamushi Pedal: Grande Road ja Selector Infected WIXOSS. Näistä en ole WIXOSSin toista kautta vielä nähnyt. Madan no Ou to Vanadis osoittautui mielenkiintoiseksi sarjaksi ja sen alkutunnari on suosikkejani vuoden 2014 alkutunnareista. Sora no Methodin katselussa olen jäänyt hiukan jälkeen, mutta tarkoitus olisi katsoa se loppuun. Ookami Shoujo to Kuro Oujia katsoin vain jakson tai parin verran, Amagi Brilliant Parkia olen katsonut kai noin kymmenisen jaksoa enkä vieläkään tajua miksi se on suosittu. Inou-Battle wa Nichijou-kei no Naka de sarjaa ehdin katsoa muutaman jakson verran alusta ja vaikka sarja ei suinkaan ole huono, niin se ei tosin tuntunut paljoa selittelevän asioita (ainakaan sarjan alussa), siltä osin se muistutti joskus katsomaani Kokoro Connectia. Akatsuki no Yona on osoittautunut hyväksi sarjaksi, josta olen tykännyt. Daitoshokan no Hitsujikai jäi muutamien jaksojen jälkeen kesken itselläni ja Trinity Seveniä en katsonut kai kahta jaksoa enempää. Kiseijuu on sarjana hyvä, mutta toisinaan joissakin jaksoissa tapahtumien ennalta-arvattavuus tekee siitä entistä kammottavamman. Toisinaan itselläni on ollut vaikeuksia katsoa joitakin jaksoja kun on melkein varma mitä jaksossa tulee luultavasti tapahtumaan. Ore, Twintail ni Narimasu. on ollut keveydestään huolimatta erittäin antoisa sarja, josta tykkäsin. Yuuki Yuuna wa Yuusha de Arun katsominen on myöskin jäänyt kesken muutaman jakson jälkeen. Shirobako on osoittautunut yhdeksi syksyn suosikeistani muutaman muun sarjan ohella. Lisäksi Nanatsu no Taizai on osoittautunut erinomaiseksi ja toivon että se pystyy pitämään laadun korkealla.

Vuoden alussa alkavista sarjoista puolestaan tulee odotettua ainakin sarjojen Durarara!!, Dog Days ja Kamisama Hajimemashita jatko-osia. Dog Days saa kolmannen kauden ja nuo kaksi muuta toisen kauden. Muiden sarjojen osalta odotan ainakin jakson tai pari ennen kuin osaan sanoa tykkäänkö vai enkö tykkää, mutta ainakin osa tulevista sarjoista vaikuttaa kuvauksen perusteella mielenkiintoisilta.

Ps. Lähteinä muistin virkistämiseen animesarjojen alkamiselle käytin neregate.com löytyneitä Anime Charts -kuvia. 



Lyhyesti:
Vuosi 2014 tuntui animen osalta käynnistyvän hitaasti, mutta keväällä jatkunut Fairy Tail sekä uudet sarjat kuten No Game, No Life ja Hitsugi no Chaika ja kesän Gekkan Shoujo Nozaki-kun ja jatkunut Sword Art Online sekä syksyn toiseet kaudet (Log Horizon, Hitsugi no Chaika, Yowamushi Pedal) ja uusista sarjoista Madan no Ou to Vanadis, Akatsuki no Yona, Shirobako ja Nanatsu no Taizai ovat kukin omalta osaltaan vaikuttaneet animevuoden 2014 onnistumiseen. Tosin myönnettäkööt että tykkäsin enemmän Log Horizonin ensimmäisestä kaudesta kuin tuosta toisesta.




Hyvää uutta vuotta 2015 kaikille blogini lukijoille ja toivottavasti vuosi 2014 oli teillä onnistunut!

tiistai 23. joulukuuta 2014

TOP-25 Animesarjasuositukseni

Alla olevat 25 nimikettä on valittu niiden sarjojen joukosta, joita olen itse nähnyt. Valikointi ei kohdistunut pelkästään sarjoihin, joille olisin antanut pelkkiä kymppejä ja ysejä vaan valinta pyrittiin tekemään valitsemalla mukaan myös sellaisia sarjoja, jotka joko tuovat jotakin uutta animevalikoiman laajaan joukkoon tai onnistuvat omassa kategoriassaan poikkeuksellisen hyvin. Lisäksi sarjat kokonaisuuden osalta pyrittiin valitsemaan siten, että ne tarjoaisivat hyvän lähtökohdan henkilölle, joka ei ole animea ennestään juurikaan nähnyt, mutta joka haluaisi tutustua animeen. Erityisen pitkät sarjat, kuten Detective Conan, Dragon Ball, Pokémon, Digimon, One Piece, Naruto, Bleach ynnä muut jätettiin suosiolla pois juurikin animen suhteen ensikertalaisia ajatellen. Kuinka moni jaksaisi alkaa katsomaan esimerkiksi yli 700 jaksoa Detective Conania ensimmäisenä animenaan?

Tähdellä (*) merktyistä sarjoista olen katsonut toisenkin kauden ja lisäksi suosittelen sarjan toisen kauden katsomista. Tähti toimii myös linkkinä sarjan toiseen kauteen. Osalla tähdellä merkitsemättömistä sarjoista saattaa esiintyä useampi kausi, niitä voi myös katsoa mikäli kiinnostus riittää yhtä kautta pidemmälle. Valintoihin otettiin vain sarjat, jotka ovat jo päättyneet tai ainakin niiden ensimmäinen kausi on päättynyt. Mukaan mahtui sarjoja 1990-luvulta aina vuoteen 2014 saakka. Karsinta omasta MAL (MyAnimeList.net) -listastani tapahtui siten, että ensin esikarsinnassa valitsin hyvältä vaikuttavia sarjoja listan "Completed" -osiosta, joita kertyi 45. Tämän jälkeen valitsin kyseisten 45 sarjan joukosta sekä niitä, joista itse olin tykännyt, mutta myös niitä mitkä ovat animena tunnettuja, näyttäviä tai kokonaisuutena erinomaisia. Lisäksi mukaan mahtui muutama muukin sarja.


On syytä muistaa ettei kaikesta animesta ole pakko pitää, mutta kaikkea voi silti ainakin kokeilla. On erittäin mahdollista että oma suosikkianimesi puuttuu listalta ja tästä ei suotta kannata harmistua, sillä jouduin karsimaan lukuisia omiakin suosikkeja noin parinsadan "Completed" -sarjan joukosta. Animeleffat jätin suosiolla väliin sillä sarjojen ja leffojen keskenään rinnastaminen ei tunnetusti ole erityisen järkevää. Lisäksi olen nähnyt huomattavasti vähemmän animeleffoja kuin animesarjoja. Listatut sarjat eivät ole tasapuolisuuden nimissä parhausjärjestyksessä vaan ainoastaan aakkosjärjestyksessä.

Jätän tämän blogauksen hiukan lyhyeksi tältä erää, mutta saatan ehkä lisätä jälkikäteen muutaman maininnan eri sarjoista jos jotakin mainitsemisen arvoista juolahtaa niistä mieleen. Pahoittelut etten ole järjestänyt tätä TOP-listaa kuten yleensä tapana olisi. Osittain tämä johtuu siitä että lista koostuu nimenomaan top-suosituksistani eikä kaikki ole välttämättä henkilökohtaisen suosikkilistani kärjessä, jonka vuoksi listan järjestäminen on yllättävän vaikeata. Se, että pidän jostain sarjasta enemmän kuin toisesta ei tarkoita kuitenkaan sitä etteikö vähemmän pitämälläni sarjalla voisi olla enemmän annettavaa animena. Ja kuten kerroin, monet omista suosikeistani karsiutuivat listaa kootessa.

Mikäli olet animea ahkerammin kuluttava henkilö, niin osa näistä sarjoista voi kenties jo entuudestaan olla itsellesi tuttuja. Mikäli olet vasta aloittanut animen katselun, niin kenties löydät sarjan tai pari yllä olevalta listalta, joka voisi kiinnostaa itseäsi. Mikäli olet itse tehnyt jonkin top-listan animesarjoista niin voit toki jättää ne ja muut mielipiteesi kommentteihin!

torstai 11. joulukuuta 2014

[ANIME] Akatsuki no Yona (ep 10)

Syksyllä alkanut Akatsuki no Yona on ehtinyt jo 10. jaksoonsa. Toisinaan tämän sarjan jaksot ovat suorastaan puhdasta kultaa.

Liikuttava jälleennäkeminen. Melkein sanattomaksi vetää. Seurausta siitä että kaikki kylän turistit eivät ole yhdenvertaisia.
Joskus tuntuisi paremmalta kuulla vain se ensimmäinen ja parempi vaihtoehto, ei sitä jälkimmäistä ja huonompaa. Tosin yllättävän usein sarjan päähenkilön kohdalle sattuu juuri se ensimmäinen vaihtoehto. Mitäpä jos joskus päähenkilöllä ei kävisikään niin hyvä tuuri?
Toisinaan vaikeneminen on kultaa.. toisinaan taas kysymykseen vastaamatta jättäminen sekä tauon pitäminen oikeassa kohdassa jättää ilmaan leijumaan pahaenteisen uhkauksen.
Edellisen kuvan kommentointiin viitaten: tulisiko päähenkilöstä päätään lyhyempi henkilö?
Kommunikointia. Juuri niin, kommunikointia. Sitäpä hyvinkin. Olen aika varma siitä että tämä kaksikko aiheuttaa varsin mielenkiintoisia tilanteita myös tulevissakin jaksoissa...
Ominaisuudet, joita toivoisit sinulla olevan...

...voivat olla samoja, joita sinulla ei ainakaan ole.

Kurja tuuri.
Toisinaan sitä huomaa kun kaksi henkilöä ovat hyvissä väleissä keskenään. Nämä kaksi eivät ole.
Toisinaan yksinkertaisin selitys on paras selitys.
Sen sijaan tulkinnan oikeellisuus jättää hiukan toivomisen varaa.
Kuvia klikkaamalla näet ne isompana. Toisinaan tässä sarjassa on loistavaa tilannehuumoria. Välillä ehkä liian väkinäistä, mutta enimmäkseen silti hauskaa. Ja muutenkin sarja on tuntunut tähän mennessä ihan hyvältä. Hahmot eivät ole huonoja, tapahtumia on ollut mukava seurata ja jonkinlainen juonikin tuntuu löytyvän.

maanantai 1. joulukuuta 2014

[ANIME] Nanatsu no Taizai (ep 9)

Nanatsu no Taizai on yksi syksyllä 2014 alkaneista animesarjoista ja yksi syksyn suosikeistani muutaman muun animen ohella. Koska en ole vielä kyseisestä sarjasta aiemmin blogannut, niin copy&pastetan MyAnimeList.netistä lyhyen kuvauksen siitä:
"The "Seven Deadly Sins," a group of evil knights who conspired to overthrow the kingdom of Britannia, were said to have been eradicated by the Holy Knights, although some claim that they still live. Ten years later, the Holy Knights have staged a Coup d'état and assassinated the king, becoming the new, tyrannical rulers of the kingdom. Elizabeth, the king's only daughter, sets out on a journey to find the "Seven Deadly Sins," and to enlist their help in taking back the kingdom.

(Source: Redhawk NEO)
"
Omasta mielestäni sarja on erinomainen ja hauska.. Jaksoja on toisaalta ilmestynyt vasta yhdeksän, mutta odotukseni ovat sarjan kohdalla korkeat eivätkä jaksot ole laatunsa osalta pettäneet. Manga on ilmeisesti joidenkin mielestä käsitellyt joitakin takaumia animea paremmin, mutta toisaalta pelkkää animea katsovakin pysyy hyvin tarinan mukana. Tämä blogaus keskittyy kuitenkin tuoreimpaan jaksoon kuvien kanssa.

Joidenkin naamat pysyvät aina samoina. Silmät kiinni ja suu sopivassa virneessä...

...kunnes joku saa loistavan ajatuksen uudistaa ilmettä. Kirjaimellisesti. Seurauksena animelle tyypillistä (tämä ei suinkaan ole ainoa sarja, jossa tälläistä on näkynyt) naamoihin piirtelyä.

Silmistä tuli tosin mieleen että mitenköhän tälläiset hahmot mahtavat nähdä. Toisena esimerkkinä "silmät kiinni" -hahmosta on vaikkapa Pokémonista tuttu Brock.

Kyseinen hahmo itsessään on osoittautunut ihan mielenkiintoiseksi (Gilthunderin lisäksi) ja toivon että häntä näkyy sarjassa myös tulevissa jaksoissa.


"One of the Seven Deadly Sins, the sloth sin, King."

Usko tai älä, mutta tuo oikeanpuoleinen hahmo on kummassakin kuvassa sama. Ja ilmeisesti ylemmän puoleisen kuvan olemus vaatii häneltä enemmän keskittymistä kuin alemman kuvan.

Myönnettäkööt että pidän alemmasta enemmän kun siihen ehti jo edellisen jakson aikana tottua huomattavasti.

King on hahmona ihan hyvä ja vaikka en ihan aluksi (hahmon ilmestyessä sarjaan) ollut varma pitäisinkö siitä, niin myönnän että olen kyllä tykännyt tästäkin hahmosta kun hän on jo muutamien jaksojen verran sarjassa näkymään...
Jokaisella omat syynsä minkä vuoksi kadotti tärkeän, siis erittäin tärkeän, tavaransa. Ensimmäisessä kuvassa on oikeanpuoleisin hahmo.
"I lost it."

Seuraavassa kuvassa on keskellä oleva.
"I sold it."

Alimmaisessa vasemmanpuoleisin.
"Mine was stolen."

Tämä puolestaan on näitä animehetkiä, joissa useampi hahmo näkyy ruudulla yhtäaikaa ja kukin vuorollaan sanoo jotakin ja mahdollisesti sanoessaan tekee jonkun hassun ilmeen tai muuta sen kaltaista.


Ainakin Dianea tuntuu hiukan harmittavan mainitun tavaran katoaminen...

Diane on muuten jättiläinen ja tämän huomaa hyvin myös hahmon koostakin. Välillä tosin tulee mietittyä kuinka hyvin Diane pysyy oikeissa mittasuhteissa muihin hahmoihin nähden jaksojen aikana. 
Sen sijaan Hawk antaa moitteet Meliodakselle. Näiden kahden välistä kommunikointia ei kyllästy näkemään.

 Näillä kahdella on ollut useammassakin jaksossa hyvät hetkensä keskenään. xD


Hawk köyttää Meliodaksen...

...turvallisuussyistä. Ja tätä tapahtuu useammin kuin voisi ensisilmäykseltä arvata.

Ehkäpä Hawk on ylisuojelevainen Elizabethia kohtaan?


Ban (ylemmässä kuvassa oikealla) on yksi suosikeistani tässä sarjassa. Hän antaa sarjalle todella paljon ja etenkin edellisen jakson (ep.8) jälkeen, jossa näytettiin takaumia Banin menneisyydestä, hänestä oli yhä helpompi pitää. Hän on kiehtova hahmo ja sarja menettäisi paljon ilman häntä.

Toki pidän monista muistakin hahmoista sarjassa. Ensin Meliodaksesta, koska hän... noh, hän oli jo ensimmäisessä jaksossa ja huolimatta hänen normaalista käytöksestään, hänessä on myös salaperäisempi puolikin.

Diane puolestaan on aivan loistava hahmo myöskin. Yksi eniten itseään ilmaisevimmista hahmoista sarjassa. Siinä missä jotkut hahmoista ovat pitkälti ilmeettömiä tai pitävät enimmäkseen samaa ilmettä suuren osan ajasta, niin Diane ilmaisee itseään tilanteesta riippuen niin positiivissa kuin negatiivissakin mielialoissa.


Loppujen lopuksi tämäkin jakso osoittautui edellisten jaksojen lailla hyväksi ja tykkäsin jaksosta. Siitä huolimatta että sarjassa on 24 jaksoa niin toivon että sarjan tapahtumat etenevät riittävän sujuvasti, mutta ei kiirehtimällä... etenkään loppua kohden. Toisaalta toivon ettei mitään kovin olennaista jää puuttumaan sarjan animeversiosta mangaan nähden. Pitäisi tästä varmaan lukea kyllä mangakin kun vaikuttaa ihan kiitettävän hyvältä sarjalta ja ainakin itse olen ollut tyytyväinen näkemääni.

Blogin uudet ulottuvuudet

...tai pikemminkin leveydet.

Aiemmin blogi käytti leveyksien osalta muistaakseni 1024 pikseliä koko blogille ja 300 pikseliä oikealle sivupalkille. Tuoreimman muutoksen seurauksena vastaavat ovat nykyisin 1280/400, joka mahdollistaa muun muassa vähemmän rivejä blogikirjoituksissa sekä antaa mahdollisuudet tuottaa ja muokata blogikirjoituksia tavalla, jossa aiemmin leveys rajoitti asioita kuten kuvien rinnakkaisuutta tai muun sisällön leveyttä.

Oikean puolen kasvatus sadalla pikselillä mahdollistaa myös uusia asioita, kuten rivien vähentymisen muun muassa joidenkin blogikirjoitusten otsikoiden osalta, tulevaisuudessa mahdollisesti pidemmät tunnisteiden nimet, Twitter-laatikon sekä monen muun elementin leventymisen.

Nykyaikana suurimmalla osalla henkilöistä on todennäköisesti vähintään 1280 pikselin leveydeltä olevat näytöt (640, 800, 1024 ovat jo enimmäkseen historiaa) ja joillakin niitä on jopa 1920 pikselin leveydeltä tai enemmänkin. Itseltäni niitä löytyy esimerkiksi 1600. Tuon vuoksi tuntuisi näin nykyaikana näyttöjen leveyksien kasvaessa hiukan hölmöltäkin tarkoituksella rajoittaa pikseleitä leveyssuunnassa ja toisaalta mikäli joltakin vielä löytyisi alle 1280, niin useimmat selaimet osaavat zoomata sivuja joko suuremmaksi tai pienemmäksi tarpeen mukaan, jolloin vähän "väärän kokoisen" sivun voi saada myös mahtumaan ruudulle näkymään.

Nykyiset leveydet siis tarkoittavat, että keskelle (tai "vasemmalle") jää 880 pikseliä ja oikealle jää 400 pikseliä eli loput. Seurauksena osa blogin sivuista tai blogikirjoituksista voi näyttää kummalliselta, sillä ne olivat sovitettu aiempaan, siis kapeampaan, leveyteen eivätkä automaattisesti skaalaudu muutoksen yhteydessä. Vanhoja blogikirjoituksia en suotta lähde näin jälkikäteen korjaamaan, mutta blogin omien sivujen osalta voin yrittää sovitella leveyksiä sivujen päivittämisen yhteydessä.

Pahoittelen muutoksista aiheutunutta haittaa.

lauantai 29. marraskuuta 2014

Steam Exploration Sale Nov 26 - Dec 2

Joitakin yksittäisiä tarjouksia katsellessa näyttäisi siltä, että osa tarjouksista päättyisi jo sunnuntaina kello 20 eikä joulukuun 2. päivä!

Muutamia päiviä sitten alkanut Steam Exploration Sale (suom. Steamin Tutkimusretkiale) kestää vielä muutaman päivän verran ja kyseessä on yksi suurimmista näkemistäni Steamin aleista vähään aikaan.
Steam Storen ilmoituksen mukaan alennuksessa on tuhansia nimikkeitä,

5752
 
That's right,
5752 titles on sale across Steam

joten aivan pienestä päähänpistosta ei siis ole kyse. Määrät näyttävät olevan -10% & -90% väliltä ja hyvin moni on vähintään 40-50% alennuksessa. Mikäli hakuehtoja tarkentaa, niin esimerkiksi Windowsille löytyviä pelejä on alennuksessa jopa 2873 kappaletta. Mikäli Steam on ennestään tuttu, niin suosittelen nappaamaan suosikkisi nykyisestä alennuksesta (ainakin mikäli alennus on korkea) tai mikäli Steam ei ennestään ole tuttu, niin tutustumaan Steam Storeen. Tämä laaja ale päättyy 2. joulukuuta kello 20 (Suomen aikaa). Saapa nähdä mitä kaikkea joulualeen on sitten luvassa... siis mikäli joulualea tulee niin pian tämän alen päättymisen jälkeen.

Alennusten joukossa on muun muassa seuraavia:
Yllä olevat tarjoukset valitsin osittain sen perusteella mitä itse olen kokeillut, osan sen perusteella mitä olen niistä nähnyt tai kuullut puhuttavan. Lisäksi valitsin vähintään 50% alennuksessa olleita tuotteita, joskin olisin muutaman kohdalla voinut hyväksyä 40% alennuksenkin. Pakettitarjouksen (mm. bundle, pack, jne.) otin mikäli alennus oli ulotettu siihen ja katsoin paketin kokonaisuudessaan tai osittain listaamisen arvoiseksi. Osa tarjouksista päättyy jo huomenna klo. 20:00, mutta osa kestää hiukan pidempään.

Ilmoitus koskien blogauksiin upotettua sisältöä

Toisinaan blogikirjoituksissani saattaa näkyä 3. osapuolen lähteestä peräisin olevaa upotettua (embed) sisältöä kuten YouTube -videoita tai jotakin muuta, mitä ei ole siirretty Bloggeriin (esim. suurin osa kirjoitusten ohessa olevista kuvista) ja toisinaan etenkin YouTube-videoiden osalta käy niin että näitä poistetaan tai niiden yksityisyysasetuksia muutetaan tai niiden katselu estyy jostain muusta syystä. Itse en tietenkään ole vastuussa siitä mitä Google tekee YouTubessaan oleville videoille, mutta en kuitenkaan jälkikäteen suorita tarkistuksia upotetuille sisällölle ja vaikka sattuisin huomaamaan jonkin toimimattoman videon edes vahingossa, niin säilytän sen sellaisenaan.

Olen varma, että kuukausien vieriessä eteenpäin sellaisia blogikirjoituksia tulee lisää, joissa on upotuksia ja kaikkien näiden (& olemassa olevien lisäksi) ylläpitäminen kuukausia tai vuosia on suorastaan mahdotonta. Etenkin kun aina ei edes voi olla varma löytääkö YouTubesta jonkin videon vastaavaa kaksoiskappaletta ihan siitä luonnollisesta syystä, että jos yksi sellainen on esimerkiksi poistettu YouTubesta, niin on mahdollista että myös kaksoiskappaleita on voitu poistaa. Lisäksi osa videoista on jo itsessään uniikkeja..

Usein upotuksien ohessa on kuitenkin joko tarkka videon nimi tai jokin muu videon aihetta kuvaava, mutta mahdollisimman selkeä, nimi tai teksti, jonka avulla pitäisi tietää millaisesta videosta oli kyse, vaikkei alkuperäiseen pääsisikään käsiksi. Tämä mahdollistaa sen, että jopa tilanteissa, joissa video on poistettu tai piilotettu tai sen katsominen on muulla tavoin estetty, niin blogia lukevalla on kuitenkin jonkinlainen johtolanka, jolla voi hakea vastaavaa videota.

Minkäkö takia päätin tästä kirjoittaa? Tämä aihe tuli mieleen kun vilkaisin yhtä aiempaa blogausta, jossa oli upotettuja videoita ja muutaman kohdalla tuli virheilmoituksia vastaan, nämä alla:
"Videoon liittyvä YouTube-tili on suljettu, koska kolmannet osapuolet ovat tehneet useita ilmoituksia tekijänoikeusloukkauksista."
Yllä oleva tarkoittaa ettei pelkästään videota, vaan myös YouTube-tili, jolla video oli, on kadonnut YouTubesta. Videon voi mahdollisesti löytää joltakin toiselta YouTube-tililtä, mutta tälläisessä tilanteessa on mahdollista, jopa todennäköistä että kaksoiskappaleiden löytyminen ei ole suinkaan varmaa vaan niitäkin on saatettu poistaa.
"Katso tämä video YouTubessa. Videon omistaja on estänyt videon toistamisen muissa sivustoissa."
Tämä puolestaan tarkoittaa että video on yhä YouTubessa, mutta sitä ei voi katsoa upotuksen avulla. Upotuksen yläosassa pitäisi näkyä videon nimi kun hiirtä vie videon päälle ja nimeä klikkaamalla voi siirtyä YouTubeen katsomaan videon.

Yllä olevat ovat vain pari mahdollista esimerkkiä ja monia muitakin ilmoituksia voi tulla vastaan. Toisinaan näkee jonkun aiemmin nähdyn videon kohdalla merkinnän siitä että video onkin yhtäkkiä yksityinen, vaikka sitä olisi aiemmin voinutkin katsoa julkisesti. Joskus puolestaan voi olla maa- tai aluekohtaisia rajoituksia YouTube-videoille. 

On hyvä kuitenkin muistaa että upotuksia laittaessani blogausta kirjoittaessani kyseiset upotukset ovat vielä toimivia, koska muutoin alunperinkin laittaisin vain tavallisen linkin YouTubeen. Se, mitä videolle tapahtuu tuon jälkeen ei ole vastuullani. Paitsi! Mikäli syystä tai toisesta upottaisin tänne videon, joka olisi omalla YouTube-tililläni, niin silloin tilanne olisi eri, koska olisin itse vastuussa sekä upotuksesta että videon sisältävästä tilistä. Tälläisissä tapauksissa voisin jälkikäteen korjata blogausta sopivaksi katsomallani tavalla mikäli en saisi korvattua rikkoutunutta upotusta uudella vastaavalla.



Yllä oleva koski siis pitkälti YouTube-videoita, mutta myönnettäkööt että muitakin upotuksia koskee samat periaatteet. Mikäli upotettu sisältö oli se keskeisin osa kirjoitusta tai sisältöä, niin saatan poistaa upotuksen kokonaan kommentoiden kuitenkin että siitä on upotus poistettu mikäli upotusta ei ole mahdollista korjata.

Netistä löytää monia sivustoja, jotka tarjoavat materiaalin jakoa embed-toiminnolla ja voi olla että saatan yrittää hyödyntää näiden mahdollisuuksia paremmin tulevissa kirjoituksissa. Missään tilanteessa en kuitenkaan voi olla varma, että 3. osapuolen upotukset tulevat toimimaan pitkällä aikavälillä.


Itselläni ei suinkaan ollut tarkoitus näin montaa riviä kommentoida näinkin simppelistä aiheesta, mutta hiukan toistoa tapahtui ja muutenkin vähän tuo venähti.

sunnuntai 23. marraskuuta 2014

Brave Frontier RPG

Brave Frontier on Android ja iOS mobiililaitteille suunnattu kevyehkö RPG yllättävän monipuolisilla ominaisuuksilla. Idea on pitkälti erilaisten hahmojen keräilyssä, hyvän ryhmän saamisessa (yhteen ryhmään voi saada maksimissaan 5 omaa hahmoa), hahmojen vahvistamisessa ja mm. juonitehtävien suorittamisessa. Huomaa kyllä kuinka pitkälle mobiilipelaaminen on edennyt matopelien aikakaudesta...

Peli voi vaikuttaa yksinkertaiselta, mutta toisaalta se on yllättävän sisältörikas ja tarjoaa pitkäksi aikaa pelaamista mikäli tykkää tämän tyylisistä peleistä. Peli itsessään on ilmainen, mutta tarjoaa mahdollisuuden sovelluksen sisäisiin ostoksiin (joka ei suinkaan ole harvinaista nykypäivänä). Peli ei esitä minkäänlaisia mainoksia pelaamisen aikana (toisin kuin jotkut muut kokeilemani mobiilipelit...) ja siinä voi pärjätä mainiosti myös ilmaiseksi.

Tässä pelin traileri: 

Kun niihin katsoo - 'Animesilmien monimuotoisuus'

Yksi tyypillisimpiä ja tunnusomaisimpia piirteitä animelle on animehahmojen silmät. Näitä löytyy lähes yhtä monta erilaista kuin silmien omistajia, siis animehahmoja, on. Vaikkakin yksittäiset silmät (tai silmäparit) vaihtelevatkin hahmolta toiselle, niin yleensä animesarjassa on kuitenkin tiettyjä piirteitä, jotka erottavat tietyn sarjan silmät toisen sarjan silmistä. Eräänä vahvana esimerkkinä olkoon Detective Conan (Meitantei Conan), josta löytyviä silmiä olisi vaikeata erehtyä luulemaan jonkin toisen sarjan silmiksi. Toisaalta on myös sarjoja, joiden jollakin hahmolla on niin uniikit silmät, että sarjassa ei välttämättä ole toista hahmoa samankaltaisilla silmillä.. Yleensä kuitenkin silmät on helppoa yhdistää johonkin hahmoon tai vähintään johonkin sarjaan.

Mikä sitten saa silmistä uniikit? Niiden väritys, muoto ja monet pienet yksityiskohdat vaikuttavat tähän. Silmät ovat animessa yksi oleellisimpia asioita hahmojen ilmaisukyvystä ja joskus on jopa kohtauksia, joissa on zoomattu hahmon silmiin (joko yhteen tai molempiin) ja ne peittävät koko videon hetken aikaa. Tällä ei läheskään aina tarkoiteta että hahmo olisi "lähellä", vaan usein katsojalle annetaan mahdollisuus tulkita silmien elekieltä ja hahmon ilmaisua silmien kautta. Mielenkiintoisena yksityiskohtana voisi huomauttaa että tietyissä tilanteissa eri animehahmojen silmät voivat vaihtua tavallisesta (siis siitä, miltä ne näyttävät suurimman osan ajasta) kokonaan tai osittain toisennäköiseksi. Vaikkapa One Piecen Luffy silloin kun hän suuttuu tai raivostuu jostakin todella kovasti.

perjantai 21. marraskuuta 2014

[ANIME] Hitsugi no Chaika: Avenging Battle

Hitsugi no Chaikan toinen kausi. Tämä kausi alkoi syksyllä 2014 ja jaksoja on tätä kirjoittaessa ilmestynyt 7 kappaletta, joista olen ehtinyt katsomaan neljä ensimmäistä. Tähän mennessä nähdyn perusteella voin sanoa ettei laadussa ole tapahtunut muutosta, vaan sarja jatkaa vähintään yhtä hyvänä kuin ensimmäiselläkin kaudella. Alkutunnari on erinomainen, vaikkakin musiikki jää hiukan jälkeen ensimmäisen kauden alkutunnarin musiikista, joskin siinä on omat hyvät hetkensä.

Sarja jatkaa pitkälti siitä mihin ensimmäinen kausi päättyi, mitään pitkiä aikahyppyjä ei ole odotettavissa ja mikäli ensimmäinen kausi jäi näkemättä, niin toisesta kaudesta ei paljoa pystyisi ymmärtämään, ei edes lyhyiden takaumien avittamana. Itse tykkäsin tosi kovasti ensimmäisestä kaudesta ja sille tuli MAL:ssa annettua arvosanaksi 9. Tähän mennessä näkemäni perusteella en todennäköisesti joudu toiseen kauteen pettymään ja pidän erittäin mahdollisena, että annan saman arvosanan myös tällekin.