Vuoden 2014 alun kuulumisia & kokemuksia

PITKÄSTÄ AIKAA

No niin, viimein sain hiukan aikaa blogata tänne. Alkuvuosi on ollut kiireistä aikaa siitäkin huolimatta että opiskelu on mennyt vähän niin ja näin. Tuosta huolimatta olen kiireiden keskellä yrittänyt saada hiukan aikaa myös muille asioille kuten animen katsomiselle ja pelien pelailulle.

STEAM HANKINTOJA

Steamista on tullut lähiaikoina löydettyä monia hyviä pelejä edullisesti. Näistä muutamana esimerkkinä "Eryi's Action", "Giana Sisters: Twisted Dreams", "Rogue Legacy" ja "Trine 2".

Eryi's Action

Eryi's Action keskittyy pitkälti pelaajan kampittamiseen mitä erilaisemmilla ansoilla ja pelaajan tehtäväksi jää sekä löytää ne että muistaa miten kustakin ansasta selvitään. Suuri osa ansoista on ärsyttäviä, hauskoja, kekseliäitä, nerokkaita ja kerta kaikkiaan sellaisia, joita haluaa yrittää uudelleen. Tipahtiko pingviini jääkuutiosta? Putosiko pommi niskaan maailmankartassa? Heittikö tuulimylly siipensä niskaani? Hyppäsikö sammakko vesilätäköstä esiin? Putosivatko piikit katosta? Hyppäsivätkö piikit lattiasta? Syöksähtikö kala kohti minua?

Tämä peli ei pitele kädestäsi kiinni ja kehu kun onnistut väistämään ansan. Sen sijaan se laittaa puolitusinaa uutta ansaa eteesi. Yritä hypätä kuilun yli. Näkymätön palikka ilmestyy eteesi ja stoppaa ja putoat. Tällä kertaa olet varovaisempi ja hyppäät kyseisen palikan päälle ja yrität uudestaan. Uusi näkymätön palikka ilmestyy ja lankeat samaan temppuun uudestaan. Kolmas kerta toden sanoo... vai sanooko? Juuri kun luulet onnistuvasi kolmannen kerran niin piikkipallo yllättäen putoaa hahmosi päälle. Ansoja ja ansoja ansojen sisällä. Siitä on Eryi's Action tehty.

Giana Sisters: Twisted Dreams

Giana Sistersissä pelaaja ohjastaa kahta siskosta vuorotellen, kummallakin on oma erikoiskykynsä ja lisäksi hahmon vaihtaminen aiheuttaa maailman muuttumisen iloisen pirteän sekä painajaismaisen synkän maailmojen välillä yllättävän sulavasti. Graafisesti sekä äänimaailmaltaan peli on suorastaan kaunis. Itselläni on toimintojen hyödyntämisessä ja oikeiden nappien käyttämisessä oikeaan aikaan vielä hiukan vaikeuksia, mutta hyvänä puolena voi sanoa että peli kuitenkin reagoi hyvin nappeihin.

Rogue Legacy

Rogue Legacyssä pyritään tutkimaan linnaa, keräämään kultaa sekä jättämään sama taakka perintönä jälkeläiselle kun kuolo koittaa. Maallisella omaisuudella avataan lukittuja hahmoja (joskin pelin alussa eri vaihtoehtoja on kiitettävä määrä) sekä ostellaan erinäisiä bonuksia, varusteita ja runeja (mahdollistavat mm. tuplahypyn, kevyen lentelyn, yms.). Lisäksi kukin hahmo on jollakin tavoin uniikki. Joku on tavallista isompi tai pienempi, joku pelkää kanoja, joku kärsii värisokeudesta, jollakin on kylmät jalat tai likinäköisyys tai jotakin muuta. Lisäksi linnassa on ilmeisesti neljä pomovastusta, jotka olisi tarkoitus päihittää.

Trine 2

Trine 2 puolestaan on jatkoa Trine -pelille, jota en ole kokeillut. Trine 2:ssa kolme sankaria (maagi, varas ja soturi) laitetaan pelastamaan maailma. Kuten Giana Sistersissä niin tässäkin ohjastetaan yhtä hahmoa kerrallaan ja kullakin on omat kykynsä, joita käyttämällä pelissä pitäisi selvitä, ongelmia ratkaista ja vihollisia päihittää.

Tämä peli on visuaalisesti jopa Giana Sisters: Twisted Dreams peliä huomattavasti edellä ja on erinomainen esimerkki siitä kuinka 2d-peleillä on vielä paljon annettavana.

AURA KINGDOM

Myös erästä mmorpg-peliä (Aura Kingdom) aloin tammikuussa pelailemaan. Peli itsessään on kummiskin ihan hyvä ja painottuu pitkälti erinäisten tehtävien tekemiseen, etenkin päätarinan seuraaminen auttaa pelissä etenemisessä. Eri hahmoluokkia on runsaasti ja omaksi suosikikseni on muodostunut "Duelist" -hahmoluokka, joka käyttää aseistuksenaan kahta miekkaa. Muita tähän mennessä ilmestyneitä ovat "Guardian", "Ravager", "Gunslinger", "Grenadier", "Wizard", "Sorcerer", "Bard" sekä tuoreimpana "Brawler" (tunnetaan myös nimellä "Katar"). Muutamia muitakin hahmoluokkia olisi tulevaisuudessa tulossa.

Eräs pelin keskeisiä huomion kohteita ovat Eidolonit, joita on lukuisia erilaisia ja ne ovat eräänlaisia henkiolentoja kai, ne avustavat taisteluissa ja juttelevat pelaajalle ja suurin osa on ihan miellyttävän näköisiäkin otuksia. Oma eidolon-suosikkini on Kotonoha.

Alla lyhyt esittelyvideo omasta hahmostani tuoreine siipineen:

ANIME

Animen osalta voisi mainita että Log Horizon on jatkunut hyvänä sarjana viime vuodesta. Magi -sarjaan ehdin tutustua, siitä on toka kausi meneillään. Joitain vuoden vaihteessa tai tänä vuonna alkaneita sarjoja ovat olleet muun muassa "Inari, Konkon, Koi Iroha", "Noragami", "Wizard Barristers: Benmashi Cecil", "Saki Zenkoku-hen" (Sakin toinen kausi), "Nisekoi", "Mikakunin de Shinkoukei", "D-Frag!" ja monet muut.

Magi on tietenkin huippuluokkaa, mutta näistä ihan uudemmista sarjoista etenkin Nisekoi sekä Mikakunin ovat vaikuttaneet loistavilta. Inarin nimikkohahmo on tottakai kawaii, Noragamissa on mielenkiintoisia hahmoja ja Wizard Barristers hiukan erilaisempaa kuin mitä yleensä on tullut nähtyä. Sakin toka kausi on, tottakai, ollut ihan hyvä, mutta ei vedä vertoja (ainakaan vielä) ekalle kaudelle. D-Frag on kai keskivertoa; omaperäistä mutta osittain kliseistä samalla kertaa, tykänny kuitenkin olen että en minä sitä huonoksi ole suinkaan väittämässä.

Eräs jo julkaistu sarja, jonka ehdin kokonaan katsomaan, ja josta kovasti tykkäsin, oli "Love Lab". Yksi parhaita sarjoja, joita olen vähään aikaan nähnyt. Lisäksi tammi- ja helmikuun aikana tuli osteltua hiukkasen mangaakin pitkästä aikaa.

Koska pystyisin juttelemaan animesta aika paljonkin, niin tulen luultavasti kirjoittamaan ainakin osasta yllä mainituista sarjoista jotakin tulevaisuudesssa. Samoin lukemastani mangasta. Osittain sen vuoksi niistä oli tällä kertaa vain suppeahkot maininnat.

PONIT

Poneja olen tietenkin myös seurannut ja tulipa tuossa jossain vaiheessa tilattua uusi ponipaitakin, Fluttershy -aiheinen tällä kertaa. Lisäksi blind bageista tuli löydettyä Princess Cadance. Ja tietty kävin tammikuussa (4.1.) bronymiitissä Helsingissä, jossa oli (tottakai!) kivaa.

Joulu lähestyy!

Koska perheeni yleensä kinuaa minulta toiveita joululahjojen osalta (ja toisinaan lukee blogiani), niin ajattelin tehdä pienimuotoisen toivelistan heitä helpoittaakseni.
   

• Mangaa (eng. käännettyä, EI suom. mikäli mahdollista!)
• Twilight Sparkle -pehmo (kts. linkki) TAI Pinkie Pie Mug (kts. linkki)
• PayPal -rahaa mm. Steam-pelejä sekä RedBubble-tilauksia varten (tämä korvaisi hyvin mm. perinteiset lahjakortit, joiden kanssa minulla menee vuosia ennen kuin keksin mihin käytän ne)

Ylimmäinen kohta vaatii selvästi lisäselitystä ja sitä varten minulla on muutama apukuvakin tässä alla. Ensimmäinen kuva on esimerkkinä MANGA-LISTASTANI ja sen kolmesta ryhmästä. 'Reading' listaan laitoin ne sarjat, joista omistan osia ensimmäisestä alkaen.
'On-Hold' listassa on niitä sarjoja, joissa minulla on osia, mutta joko en omista ensimmäistä osaa tai ensimmäisen ja viimeisen omistamani osan välistä puuttuu osia.
'Plan to Read' listassa puolestaan on niitä, jotka voisivat olla mielenkiintoista luettavaa, mutta joita ei ole omistuksessani.

Ja kuinka tästä on mitään apua? Ehkä tämä toinen kuva selventää lisää.

Lisäsin itse kuvaan tekstiä, mutta lisään sen vielä tähänkin.

"Mikäli ryhmä on 'On-Hold' ja 'Volumes' > 0, niin klikkaamalla 'More' (kts. hiiren osoitin) avautuu lisätietoja ja kohdasta 'Comments' näkyy mitkä kyseiset Volumet itseltäni löytyvät sarjasta. Mikäli ryhmä on 'Reading' niin Volumet ovat yhdestä eteenpäin lukumääränsä verran.
'Priority' järjestyksellä tarkoitetaan sitä mitä sarjaa haluaisi lukea mieluiten. 'High' > 'Medium' > 'Low' on näiden järjestys. 'High' on erityisenä toiveena, 'Medium' olisi mukava lukea, mutta 'Low' ei ole välttämätöntä.
Erityinen painoarvo on kuitenkin 'Reading' listan 'High' priorityllä sekä 'Plan to Read' ryhmällä. Tämä 'On-Hold' on alhaisimmalla prioriteetilla."

Toisin sanoen listaa kannattaa hyödyntää siten, että hankkii sellaista mangaa, jota itselläni ei ole, jonka prioriteetti on mieluiten 'High' tai 'Medium' ja löytyy mieluiten joko 'Reading' tai 'Plan to Read' listoilta.

Ponien neljäs tuleminen

Tänään alkoikin My Little Pony: Friendship is Magic (suom. "Ystävyyden taikaa") neljäs tuotantokausi aloitusjaksonaan Princess Twilight Sparkle - Part 1 & Part 2 eli ei tarvinnut tokaa osaa odottaa ensi viikkoon. Itse jakso on Meghan McCarthyn käsikirjoittama (tunnettu mm. jaksoista Dragonshy, Green Isn't Your Color, Party of One, Lesson Zero, A Canterlot Wedding, The Crystal Empire), joten laatua tietty oli luvassa. Spoilereita en aio tietenkään paljastaa jaksosta.

Kaudessa tulee olemaan 26 episodia eli saman verran kuin ensimmäisessä ja toisessa kaudessa oli. Kolmannen kauden (13 episodia) jälkeen tämä tuntuu mukavan pitkältä kaudelta. Asiasta vähemmän tietäville voisi mainita sarjan ekan kauden alkaneen 10.10.2010 eli reilut 3 vuotta sitten. On hyvä pitää jatkuvasti mielessä että kun puhun tästä sarjasta niin tarkoitan nimen omaan MLP:n neljättä generaatiota (G4). Ei siis niitä aiempia (G1-G3). Sarjan katsomista voin toki suositella niille, jotka eivät ole vielä kokeilleet.

Vaikka en jakson aiheesta tai sisällöstä lähdekään spoilaamaan niin sen voisi mainita että Twilight Sparkle jatkaa alicorneiluaan ja prinsessana oloaan neljännelläkin kaudella, samalla myös alkutunnarikin hiukan muuttui (ei, kyllä se musiikki säilyi vielä samana).

Tuota noin, tuskinpa sitä mitään muuta erityisempää oli mielessä, ainakaan ilman spoilereita.
Fiilikset kahdesta ekasta jaksosta:

Clannad: After Story - sekä muita animearvosteluja

Ensinnäkin pahoittelut pienoisestä epäaktiivisuudestani. Muutaman tentin ja yhden bronymiitin lisäksi ei ole ollut juurikaan muita kiireitä, joten mitään varsinaisempaa syytä ei ole ollut näin pitkälle tauolle. Kenties väliaikainen motivaation lasku tai ideatulvan hiipuminen? Mutta sitten varsinaiseen asiaan...

Voisin ehkä nykyisen numeroasteikon lisäksi toisinaan käyttää myös viisi portaista tähtiasteikkoa, (1 alin, 5 ylin) silloin kun en jaksa vaivata päätäni sadalla eri vaihtoehdolla.. Jos asteikkoja yrittäisi verrata niin:
= 0-30
= 31-55
= 56-75
= 76-90
= 91-100

Ja kuten tästä huomaa niin asteikko ei tosiaankaan ole lineaarinen (eli 1-20, 21-40, 41-60, 61-80, 81-100), vaan kapeampi pää painottuu korkeille pisteille ja leveämpi matalille pisteille. Jakautuma on (korkeasta alaspäin) 10, 15, 20, 25, 31.

Yliopisto-opiskelun ohella on tullut katsottua animea, etenkin tässä lähiaikoina ja sain kuin sainkin katsotuksi pitkään syrjään laittamani 2. kausien jaksot sarjoille Steel Angel Kurumi, School Rumble ja Clannad.
Lisäksi sain katsotuksi Hyouka -sarjan loppuun, jonka katsominen oli melko pitkäksi aikaa jäänyt kolmeen jaksoon. Onneksi se kummiskin pian osoittautui yllättävän mielenkiintoiseksi ja puoleensa vetäväksi sarjaksi. Tykkäsin.


Steel Angel Kurumin toka kausi oli ajallisesti sijoitettu muistaakseni kai jotain 75 vuoden päähän ekasta kaudesta ja henkilökohtaisesti tykkäsin enemmän ekasta kaudesta tähän verrattuna. Toka kausi oli myös ekaa kautta suunnilleen noin puolet lyhyempi, tähän sitten vielä lisäksi se että jaksot tietty oli niitä ~15 minuutin jaksoja kuten ekallakin kaudella, niin kokonaisuutena tässä jäi siten myös vähemmän aikaa tarinan kertomiseen, kun ekalla kaudella siihen oli saatu enemmän tapahtumia. Ei tämäkään varsinaisesti huono ollut, mutta myönnettäkööt että juoni oli kieltämättä lievä pettymys.


School Rumble Ni Gakki jatkoi siitä mihin eka kausi oli jäänyt eikä tuonut ideaan varsinaisesti mitään uutta, mutta myönnettäkööt että hahmonkehityksessä tapahtui paikoitellen edistystä. Toisin sanoen sarjan laatu pysyi mielestäni hyvin ekan kauden tasolla. Sarja oli edelleenkin hauska ja mielenkiintoista katseltavaa.


Erityismaininnan saa:
Clannad: After Story oli loistava jatko-osa sarjan ekalle kaudelle ja sai minut vuoroin itksemään, vuoroin nauramaan ja uudestaan itkemään. Loppua kohden tuli useitakin jaksoja, joissa saatoin itkeä 1-3 kertaa saman jakson aikana joko ilosta tai surusta. Mielestäni yksi parhaimmista tämän vuoden aikana katsomitani sarjoista.


True Tears sarjaa on myös tullut hiukan katsottua. Parit ekat jaksot eivät tuntuneet kovinkaan erityisiltä tai ihmeellisiltä ja pidinkin jonkin aikaa taukoa tämän katsomisesta. Tiesin kuitenkin haluavani katsoa tämän sarjan loppuun ihan pelkästään siitä syystä kun alkutunnarin artisti on sama kuin Clannadin ekan kauden alkutunnarilla, eufonius. Eli aivan todella kaunista musiikkia.. Noh, kuten sanoin niin muutamat ekat jaksot eivät tuntuneet vielä kovin ihmeemmiltä ja oikeastaan vasta 7 & 8 jaksot saivat varsinaisen "pakko katsoa" fiiliksen sarjaa kohtaan, osaan hahmoista mielenkiinto heräsi ehkä joskus 5-6 jaksojen aikoihin.. Odotan innolla mitä tämä lyhyt sarja tuo loppua kohti tullessaan.


Uta Kata -sarja tuli puolestaan joskus jo jokin aika sitten katsottua. Tätä aloittaessa oli oikeastaan samankaltaisia fiiliksiä kuin True Tearsia aloittaessa; ei oikein tuntunut vetävän puoleensa. Sarja toisaalta ei ollut mikään maailmoja mullistava mutta toisaalta se ei ollut suinkaan mikään keskiverto sarjakaan. Sarjan pääjuoni ei toisaalta tuntunut kovin ihmeelliseltä, mutta toisaalta sarja sisälsi vertauskuvallisuutta ja hiukkasen syvällisyyttäkin ja vasta loppua kohden tajusin pitäväni sarjasta. Jälkikäteen ajateltuna oli ihan mielenkiintoinen kokemus.